Päämainos
Fossiilienergian aurinko laskee
Kuljetukset 29.08. 11:42

Fossiilienergian aurinko laskee

Liikenne on ratkaisevassa roolissa, kun maapallon päättäjät yrittävät hillitä ihmiskunnan hiilidioksidipäästöjä. Osto&Logistiikka selvitti, millä polttoaineella tavarat ja ihmiset liikkuvat maanteillä tulevaisuudessa.

29.08.2017
Teksti Heli Satuli kuvat Istockphoto

Liikennesektori on Euroopan suurimpia hiilidioksidipäästöjen lähteitä. Nykytahdilla se on kymmenen vuoden kuluttua jo suurin kaikista. Päästöjä on pakko vähentää.  

Tätä mieltä on myös Euroopan unioni, joka antoi päästökaupan ulkopuolisten alojen taakanjaossa Suomen hartioille jäsenmaista toiseksi tiukimman vähennysvaatimuksen. Suomen on pudotettava päästöjä 39 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Valtaosa tästä taakasta kaatunee tieliikenteen niskaan.  

Tilanne on Brysselissä toimivan Transport&Environment-ympäristöjärjestön biopolttoaineasiantuntija Jori Sihvosen mukaan kuitenkin kaikkea muuta kuin toivoton. 

”Maantieliikenteelle on tarjolla paljon erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja, joilla päästöjä voidaan vähentää.” 

Suomi vannoo bion nimeen 

Sitran kiertotaloustiimin asiantuntija Heikki Sorasahin mukaan henkilöliikenteen voittajaratkaisu on jo valittu maailmalla: liikenteen sähköistäminen. Suomi on valinnut toisin. 

Suomi satsaa valtion tuella nestemäisiin biopolttoaineisiin. Kansallisen energia- ja ilmastostrategian mukaisesti liikenteen uusiutuvien polttoaineiden osuus on tarkoitus nostaa vuoteen 2030 mennessä 30 prosenttiin. Euroopan unionissa tavoite on 6,8 prosenttia. 

”Suomen valitsemaan linjaan sisältyy sekä mahdollisuuksia että riskejä”, Sorasahi toteaa.  

Sorasahi ja Sihvonen huomauttavat, että jokainen valtio satsaa nyt energiamuotoon, joka sopii sille parhaiten. Olosuhteet ja kokonaiskuva ratkaisevat. Suomi ei ole ainoa, joka panostaa biopolttoaineisiin.  

”On luonnollista, että biopolttoaineisiin satsataan Pohjoismaissa, joissa raaka-ainetta riittää metsäteollisuuden sivuvirroista”, Sihvonen sanoo.  

Nestemäisten biopolttoaineiden valtti on niiden vaivattomuus. Esimerkiksi Nesteen uusiutuva diesel vastaa kemialliselta koostumukseltaan dieseliä. Sitä voidaan käyttää suoraan olemassa olevassa logistiikassa ja moottoreissa ilman kalustonvaihtoa, investointeja tai ajotavan muutoksia. Vaikutus on välitön.  

Kehittyneet biopolttoaineet vähentävät päästöjä fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna vähintään 60 ja jopa 90 prosenttia. Lyhyellä aikavälillä kehittyneillä biopolttoaineilla onkin Sihvosen mukaan ratkaiseva rooli raskaan maantieliikenteen päästöjen vähentämisessä. VTT:n tutkimuksen mukaan ne ovat Suomelle myös kustannustehokkain vaihtoehto toteuttaa vuoden 2030 päästövähennysvaatimukset. 

Biopolttoaineiden kysymysmerkit 

Mutta uhkiakin löytyy. Sorasahin mukaan vaarana on, että kotimainen energiatalous nojautuu liiaksi bioenergian varaan. Ylimitoitamme sen roolin ja mahdollisuudet. Tuloksena luonnon monimuotoisuus kärsii ja kasvihuonepäästöt lisääntyvät.  

Suomen suunnitelmien yllä leijuu iso musta pilvi: kysymys metsiemme käytön ja ilmastonmuutoksen suhteesta. Ovatko maamme metsävarannot hiilinielu eli vähentävätkö ne päästöjämme vai hakkaammeko metsiä jo nykyisellään liikaa? Jos kansainvälisesti päätetään, että metsäkannan käyttö ei ole kestävää, kotimaiselta biotaloudelta tippuu pohja pois.  

”Meidän on huolehdittava, ettemme putoa kyydistä. Kilpailukyvyn ylläpitämiseksi Suomen olisi pysyttävä etujoukoissa myös muiden käyttövoimainnovaatioiden suhteen”, Sorasahi korostaa. 

Toinen uhka koskee biopolttoaineiden mainetta. Niin sanonut ensimmäisen sukupolven biopolttoaineet valmistetaan viljelykasveista, joita voidaan käyttää myös ruoantuotannossa. Suomessa satsataan sen sijaan toisen sukupolven kehittyneisiin biopolttoaineisiin, joiden raaka-aineina käytetään elintarvikkeiksi kelpaamattomia jätteitä ja tähteitä.  

International Council on Clean Transportation (ICCT) -järjestön tuoreen selvityksen mukaan jätteisiin ja tähteisiin perustuvilla polttoaineilla voitaisiin kattaa 16 prosenttia Euroopan liikennepolttoaineista vuoteen 2030 mennessä. Se ei vielä kuitenkaan riitä.  

Lue koko juttu Osto&Logistiikan numerosta 3/2017.

JAA

LUETUIMMAT
Artikkelin nostokuva
Artikkelin nostokuva