Päämainos
Hankinnan riskit kuplivat pintaan
Hankinta 25.10. 09:55

Hankinnan riskit kuplivat pintaan

Brexit, Trump ja Pohjois-Korea lisäävät hankintatoimen globaaleja riskejä. Osto&Logistiikka selvitti, miten ne vaikuttavat suomalaisyritysten riskienhallintaan.

25.10.2017
Teksti Helena Raunio kuvat Istockphoto

”Riskienhallinnan kuuluu olla osa hyvää hankintojen johtamista”, sanoo professori Veli Matti Virolainen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta (LUT). Hän toimii yliopistossa hankintojen johtamisen professorina.  

Makroympäristön muutosten arviointiin Virolainen suosittelee esimerkiksi perinteistä swot-analyysia. Sen avulla voidaan arvioida, miten liiketoimintaympäristön muutokset vaikuttavat omaan organisaatioon.  

Tällainen on esimerkiksi Ison-Britannian ero EU:sta.  

”Brexitillä on suoria rahoituksellisia vaikutuksia sekä muita lyhyen ja pitkän aikavälin seurauksia. Sen lopulliset vaikutukset eivät ole vielä tiedossa.” 

Virolainen lisää, että jos brexit toteutuu koko laajuudessaan, se heikentää lyhyellä tähtäimellä punnan arvoa. Silloin hankittavia tuotteita ja palveluja saadaan halvemmalla. Vientituotteissa tilanne on toki päinvastainen. Pitkällä tähtäimellä punnan halpeneminen voi vaikuttaa Ison-Britannian tuottavuuskehitykseen, mikä heijastuu edelleen palveluiden ja tuotteiden laatuun.  

”Brexitin poliittisia riskejä ei ole Britanniassakaan vielä selvitetty riittävästi eikä sitä, miten ne otetaan huomioon hankintatoimessa. Hankinnan ammattilaiset tuntevat omat toimittajansa, joten vaikutusten arviointi kuuluu myös heille.”  

Brexit ei näy vielä tullissa 

Aalto-yliopistossa julkaistiin viime vuonna kansainväliseen vertailuaineistoon perustuva hankintoja koskeva tutkimus. Siinä ei kuitenkaan vielä näkynyt brexitistä tai Yhdysvaltain politiikan heilumisesta johtuvia kauppapoliittisia muutoksia. 

”Niistä tullaan varmasti kirjoittamaan paljon tulevina vuosina. Tällä hetkellä löytyy vain muutamia spekulatiivisia kirjoituksia ja meneillään olevia tutkimuksia”, sanoo Katri Kauppi, joka työskentelee logistiikan professorina Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa.  

Yksi logistiikan kannalta olennainen brexitin vaikutus liittyy tulleihin. Brexit voi lisätä merkittävästi EU:n ja Ison-Britannian rajoilla vaadittavia papereita sekä tuotteiden fyysisiä tarkastuksia. Näiden laajuus määräytyy vasta myöhemmin, kun tulevat kauppa- ja liikkuvuusehdot ovat selvillä.  

”Kysymykseksi voi nousta Ison-Britannian ja myös EU-alueiden tullien kapasiteetti. Hidastuuko tuotteiden liikkuminen lisätarkastusten aiheuttaman työmäärän vuoksi?”, Kauppi miettii. 

Kaupankäynti hidastuu 

Myös Etlassa arvioidaan, että brexit hidastaa kaupankäyntiä. Parhaillaan laaditaan eri skenaarioita sen varalle, tuleeko EU:n ja Britannian välille vapaakauppasopimus vai ei. 

”Tilannetta voi verrata jollakin tavalla EU:n ja Kanadan välillä tehtyyn Ceta-vapaakauppasopimukseen. Siinä tehtiin päinvastoin eli ryhdyttiin purkamaan kaupan esteitä”, pohtii tutkimuspäällikkö Katariina Nilsson Hakkala Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlasta. 

Hänestä ei ole kuitenkaan todennäköistä, että suuria kaupanesteitä tulisi Ison-Britannian ja EU:n välille. Se ei olisi kenenkään etu. Ehkä tuloksena on vielä jonkinlainen vapaakauppasopimus. 

”Ainoa harmi, mitä brexitistä tulee kaupalle, on se, että tavarat on vaikeampi saada tullista läpi, kun ei ole enää tulliunionia.” 

Tulevaisuudessa saatetaan kuitenkin vähentää muita kuin ei-tariffiesteitä (non-tariff trade barriers). Jos osapuolet erkanevat vuosien myötä kovasti toisistaan, se voi vaikuttaa esimerkiksi palvelujen kauppaan.  

”Tämä riski on suurempi kuin tariffien riski”, Etlan Nilsson Hakkala sanoo. 

Maailmankaupassa mahtitekijä on Kiina, joka käyttää edelleen vientikiintiöitä. 

”Vaikka Kiinasta on poistunut WTO-jäsenyyden myötä tuontiesteitä, se hyödyntää edelleen WTO-sopimuksissa olevaa pientä aukkoa. Tämä mahdollistaa vientirajoitusten käyttämisen esimerkiksi silloin, kun on kyse maan omasta turvallisuudesta tai kansallisista intresseistä muun muassa elintarvikkeisiin liittyen.” 

Nilsson Hakkala arvioi, että varsinaisia kauppasotia ei tällä hetkellä ole eikä helposti tule. Presidentti Donald Trumpin twiittejä ei siis kannata ottaa todesta. 

”Jos presidentti ryhtyy estämään amerikkalaisten yritysten välituotteiden tuontia, siitä seuraa ikävyyksiä maalle itselleen. Kauppasotaideat ovat jääneet twiittien tasolle.” 

Lue lisää aiheesta Osto&Logistiikan numerosta 5/2017.

JAA