Ruokahävikki pienentynyt viidenneksen
Toimitusketjut 15.09. 15:51

Ruokahävikki pienentynyt viidenneksen

Suomalaisen ruokaketjun syömäkelpoinen ruokahävikki on 400–500 miljoonaa kiloa vuodessa. Hävikin vähentämiseksi selvitetään lainsäädännön kehittämistä ja keinoja hävikkimäärien seurantaan.

15.09.2017
Teksti Marika Javanainen kuvat Istockphoto

Ravintolafoorumissa selvitettiin valmistus- ja tarjoiluhävikkiä sekä asiakkaiden lautastähteiden määrää yhteensä 54 ravintolassa eri puolilla Suomea kahden viikon ajan. Ravintolatyypeistä mukana olivat koulut, päiväkodit, henkilöstö- ja opiskelijaravintolat sekä ammattioppilaitokset. Näissä ravintolatyypeissä ruoka tarjoillaan linjastosta, jossa hävikki on tutkimusten mukaan suurta.

Kokonaisruokahävikki on tutkituilla toimialoilla noin 17 prosenttia, ja se on vähentynyt yli 3 prosenttiyksikköä verrattuna aiempaan Luken FOODSPILL-tutkimukseen. Luken tutkija Kirsi Silvennoinen on ilahtunut uusista tuloksista.  

”Hienoa, että ravintoloissa hävikki on laskenut peräti 20 prosenttia. Toimialojen ruokahävikki on mittausten mukaan noin kymmenen miljoonaa kiloa pienempi kuin vuonna 2010”, Silvennoinen sanoo tiedotteessa.

Kaikki hävikkityypit vähenivät, ja erityisesti asiakkaiden lautastähteen määrä väheni. Kokonaishävikki annosta kohti pieneni eniten henkilöstö- ja opiskelijaravintoloissa: 70 grammaa syöjää kohti.

Luke rakentaa seurantajärjestelmää

Suomessa ruokaketjun hävikin hiilijalanjälki on lähes miljoona CO2-ekvivalenttia vuodessa, mikä vastaa jopa 400 000 henkilöauton vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä. Suomessa ei ole tällä hetkellä ruokahävikin jatkuvaa seurantaa palvelevia työkaluja eikä seurantajärjestelmää.

”Alan toimijat, ministeriöt ja Luke etsivät ratkaisua ruokahävikin kansallisen seurannan järjestämiseksi, ja se olisi Suomelle kova juttu eurooppalaisessakin kiertotalouskeskustelussa”, kertoo Luken asiakaspäällikkö, erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri.

Elintarviketeollisuuden suurimmat lainsäädännölliset haasteet hävikin vähentämiseksi liittyvät pakkausmerkintä- sekä lämpötilavaatimuksiin. Käytännön valvontaa olisi voitava yhdenmukaistaa ja joustettava silloin, kun kyseessä ovat elintarvikekelpoiset, turvalliset tuotteet.  

Luken Lexfoodwaste-hankkeessa tunnistetaan yhdessä ruokaketjun toimijoiden ja viranomaisten kanssa niitä lainsäädännöllisiä tekijöitä, jotka estävät elintarvikekelpoisen ruokahävikin hyödyntämistä.

"Elintarvikeketjuun vaikuttava lainsäädäntö on toimivaa ja tarkoituksenmukaista silloin, kun elintarvikkeen poisheittämistä edellyttävä lainsäädäntö ei merkittävästi aiheuta syömäkelpoisen ruoan päätymistä jätteeksi", muistuttaa projektin koordinaattori, tutkija Sanna Hietala.

Kovat globaalit vähentämistavoitteet

Ruokahävikki on yksi ruokajärjestelmän suurimpia vastuullisuuskysymyksiä. Kolmannes ruokahävikistä syntyy kotitalouksissa, mutta myös kaupan, ravitsemistoimialan ja teollisuuden osuus on merkittävä.

Maailmanlaajuisesti YK:n kestävän kehityksen ja EU-komission kiertotalouspaketin tavoitteet ruokahävikin puolittamiseksi ovat kovat. Niiden mukaan jälleenmyyjien ja kuluttajien ruokahävikki tulisi puolittaa 2030 mennessä sekä vähentää merkittävästi muuta ruokahävikkiä koko tuotanto- ja jakeluketjussa.

 

JAA

LUETUIMMAT
Artikkelin nostokuva
Artikkelin nostokuva