EU-tarkastajat: suurnopeusratahankkeet epäonnistuneita
Kuljetukset 28.06. 09:50

EU-tarkastajat: suurnopeusratahankkeet epäonnistuneita

Määrärahojen ylitykset ja viivästykset ovat sääntö eivätkä poikkeus.

28.06.2018
Teksti Heli Satuli kuvat EU-komission kuvapalvelu

EU:n suurnopeusrataverkko on epäyhtenäinen kokonaisuus vailla yhteistä Euroopan laajuista pitkän aikavälin strategiaa. Näin todetaan Euroopan tilintarkastustuomioistuimen uudessa raportissa.

Tarkastajat kritisoivat raportissaan, että EU:n suurnopeusrataverkko on nykyisellään pelkkä jäsenvaltioiden itse suunnittelemista ja rakentamista kansallisista rautateistä muodostuva epäyhtenäinen kokonaisuus, johon ei sovelleta minkäänlaista rajat ylittävää koordinointia. Lisäksi EU-komissiolta puuttuvat valtuudet tehdä päätöksiä, joilla jäsenvaltiot velvoitettaisiin rakentamaan ydinverkkokäytävät nopeasti valmiiksi.

EU-rahoista ei juurikaan hyötyä

Vuodesta 2000 lähtien EU on osoittanut 23,7 miljardia euroa suurnopeusratainvestointien tukemiseen. Tarkastajat tekivät tarkastuskäynnin kuuteen jäsenvaltioon ja analysoivat yli 5 000 kilometriä suurnopeusratoja. Määrä on noin 50 prosenttia EU-maiden suurnopeusratojen kokonaispituudesta. Tarkastajien analyysin mukaan EU:n tavoitetta kolminkertaistaa suurnopeusratojen kilometrimäärä 30 000 kilometriin vuoteen 2030 mennessä ei saavuteta.

”Rakennettu verkosto on tehoton ja epäyhtenäinen kokonaisuus, joka koostuu heikosti toisiinsa yhdistetyistä kansallisista verkoista”, toteaa kertomuksesta vastaava Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen Oskar Herics tiedotteessa.

Hericsin mukaan rajojen yli kulkevien suurnopeusratojen rakentaminen ei ole jäsenvaltioiden prioriteettilistalla, eikä komissiolla ole hankkeiden täytäntöönpanoa koskevia toimivaltuuksia.

"EU:n rahoituksen avulla saavutettava lisäarvo jää vähäiseksi”, sanoo Herics.

Hitaita nopeuksia, liian vähän matkustajia

Suurnopeusratojen rakentamista koskevat päätökset tehdään usein poliittisin perustein ja kustannus-hyötyanalyysia käytetään harvoin päätöksenteon tukena. Junat kulkevat radoilla usein paljon pienemmällä keskinopeudella kuin mihin radat on suunniteltu. Usein käytetty nopeus jää alle 45 prosenttiin enimmäisnopeudesta. Tarkastajat toteavat, että näin paljon suunnitellun nopeuden alle jäävät keskinopeudet herättävät kysymyksiä rahankäytön moitteettomuudesta.

Suurnopeusratainfrastruktuuri on kallis: tarkastuskohteena olleiden ratojen keskimääräiset kilometrikohtaiset kustannukset olivat 25 miljoonaa euroa. Kymmenestä radasta neljä tulee maksamaan yli 100 miljoonaa euroa matka-ajassa säästettyä minuuttia kohti. Luku on suurin Stuttgart–München-radalla, joka maksaa 369 miljoonaa euroa säästettyä minuuttia kohti.

Määrärahojen ylitykset ja viivästykset olivat sääntö eivätkä poikkeus. Tarkastettujen hankkeiden ja ratojen kustannusten ylitykset olivat yhteensä 5,7 miljardia euroa hankkeiden tapauksessa ja 25,1 miljardia euroa ratojen tapauksessa. Tarkastetuista 30 hankkeesta kahdeksan oli viivästynyt vähintään vuodella ja kymmenestä radasta viisi oli viivästynyt yli vuosikymmenen.

Suurnopeusradalla olisi oltava yhdeksän miljoonaa matkustajaa vuodessa, jotta sitä voitaisiin pitää onnistuneena investointina. Matkustajien määrä on kuitenkin paljon pienempi kolmella seitsemästä tarkastetusta valmiista radasta.

JAA

LUETUIMMAT
Artikkelin nostokuva