EU:lta 450 miljoonaa liikennehankkeisiin

Helsinki-Tornio-väli EU:n liikennekäytäväksi?

12.06.2018
Teksti Esko Lukkari

Suomessa EU:n ydinverkkokäytäväaluetta on vain Etelä-Suomessa. Siksi rahaa väylähankkeisiin on saatu monia maita vähemmän. Suomen komissiolle esittämät hankkeet ovat voineet kehittää vain pientä osaa maasta. Asia voi kuitenkin muuttua.

Näin arvioi Keskuskauppakamarin asiantuntija Kaisa Saario KKK:n verkkosisvuille 8.6. kirjoittamassaan kolumnissa.

Juuri nyt avoinna oleva 450 miljoonan euron Verkkojen Eurooppa (Connecting Europe Facility, CEF) -rahoitushakukin koskee Saarion mukaan vain eteläistä Suomea.

Euroopan komissio esitti 6. kesäkuuta, että Euroopan laajuisiin liikenneinvestointeihin osoitettaisiin yli 30 miljardia vuosina 2021–2027. Liikenteen rahoitus kasvaisi kahdeksalla miljardilla, mikä kertoo liikenneyhteyksien merkityksestä Euroopan kilpailukyvylle.

Rahoituskehyksen kasvaminen ei vielä takaa Saarion mukaan Suomen rahoitussaannon kasvua, koska rahoitus kanavoidaan lähes täysin eurooppalaisille liikennekäytäville, joita on yhdeksän.

Muutos tulossa?

Jatkossa liikenteen rahoituksen alueellinen painopiste voi Saarion mukaan muuttua. EU:n rahanjakoperiaatteita halutaan muuttaa ja EU-maita yhdistäviä ydinverkkokäytäviä laajentaa, mutta näkemykset jakautuvat EU-maiden välillä.

Komission uudessa esityksessä on mukana mahdollisuus laajentaa Suomen ja Ruotsin ydinverkkokäytäviä ja yhdistää ne pohjoisessa. Mikäli Helsinki–Tornio -väli saataisiin osaksi eurooppalaista liikennekäytävää, EU-rahoituksen saaminen sen raidehankkeisiin olisi saarion mielestä mahdollista mahdollista. Verkkojen Eurooppa –rahoitusvälineellä on rakennettu Tanskan isoja siltoja ja Suomen E18-moottoritietä.

Komission ehdotuksen läpimeno auttaisi Suomea ja Ruotsia saavuttamaan vuodelle 2030 asetetut kunnianhimoiset ilmasto- ja energiatavoitteet. Ruotsilla päästövähennystavoite on EU:n tiukin, -40 prosenttia vuoden 2005 tasosta ja Suomen tavoite on lähes yhtä kova, -39 prosenttia.

Komission esityksen mukaan liikennekäytävämuutokset koskisivat 11 maata. Suomea ja Ruotsia koskevat muutosesitykset liittyvät arktisten alueiden kasvavaan merkitykseen. Päätöstä muutosesityksistä odotetaan ensi vuoden lopulla.

450 miljoonaa euroa jaettavana

Liikenteen EU-rahoitus on Saarion mukaan ajankohtaista, koska toukokuussa avautui uusi 450 miljoonan rahoitushaku, joka koskee myös Suomen ydinverkkokäytävää. Hankkeet voivat olla myös kansainvälisiä satamahankkeita. Haulla edistetään rautateiden pullonkaulojen ja rajat ylittävien osuuksien parantamista sekä rautateiden yhteensopivuutta.

Rahoitusmahdollisuuksia on myös hankkeille, joissa rakennetaan logistiikka-alustoja tai jotka edistävät turvallista tavarankuljetusta ydinverkkokäytävän satamissa ja liikenneverkon älykkyyttä.

Rahoitusta aiemmin saaneet yritykset kuten Finnlines ja Gasum korostavat, että hanketta ei pidä koskaan rakentaa rahoituksen ehdoilla ja pitää myös varautua siihen, että hakemusvaiheessa edellytetään panostamista hyöty-kustannusanalyyseihin ja suunnitteluvaiheeseen.

JAA