Itävalta investoi vahvasti raideliikenteeseen
Kuljetukset 25.06. 10:49

Itävalta investoi vahvasti raideliikenteeseen

EU-puheenjohtajamaana aloittavan valtion talous kasvaa vauhdilla.

25.06.2018
Teksti Heli Satuli kuvat Austrian National Tourist Office

8,8 miljoonan asukkaan Itävalta aloittaa EU-puheenjohtajamaana heinäkuun alussa. Kyseessä on viimeinen täysi puheenjohtajuuskausi ennen EU:n vaalitaukoa. Itävallan EU-suurlähettiläs Herbert Pribitzer kertoi Brysselissä Itävallan tilanteesta puheenjohtajakauden alla.

Itävalta on pärjännyt viime vuosina taloudellisesti heikommin kuin naapurinsa ja etenkin kilpailukyvyn ylläpitäminen on ollut vaikeaa. Tilanne kuitenkin muuttui vuonna 2017. Viime vuonna Itävallan talous kasvoi 3,1 prosenttia ja ylitti kaikki odotukset tuplaantumalla edellisvuodesta. Kasvuvauhti nosti Itävallan EU:n nopeimmin kasvavien talouksien joukkoon ja ohitti myös Saksan ensi kertaa 13 vuoteen.

Verouudistus lisää ostovoimaa

Talouden arvioidaan myös jatkavan nousujohteista kasvuaan tulevina vuosina. Suurimpana myötävaikuttajana on vuoden 2016 alussa voimaan astunut verouudistus, joka on lisännyt niin investointeja kuin kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja ja sitä kautta ostovoimaa.

Nyt Itävallassa panostetaan vahvasti raideliikenteen kehittämiseen sekä rahti että henkilöliikennepuolella. Itävallassa on 5600 kilometriä raiteita ja valtio investoi huimat 125 miljoonaa euroa vuodessa raideinfrastruktuuriin. Seurauksena yli 30 prosenttia maan rahdista kulkee raiteita pitkin. Luku on ylivoimaisesti EU-maiden korkein.

Paljon yhteistä Suomen kanssa

Nousujohtoisesta talouskasvusta nauttiva Itävalta toimii markkinaporttina Keski- ja Itä-Eurooppaan sekä Länsi-Balkanin suuntaan, joissa itävaltalaiset yritykset ovat suurimpia investoijia. Itävalta on monille ulkomaalaisille yrityksille sopiva koemarkkina koko saksankielisen Euroopan markkinoille.

Suomalaista osaamista arvostetaan Pribitzerin mukaan Itävallassa ja sille voi löytyä myös potentiaalista kysyntää aloilla, jotka ovat vasta Itävallassa kehittymässä. Suomi nähdään Itävallassa kilpailukykyisenä koulutuksen, innovaatioiden, start-up toiminnan sekä sähköisten ratkaisujen edelläkävijänä. Itävallan talous on Suomen lailla viennistä riippuvainen. Myös Itävallan ja Suomen vientisektorit ovat hyvin samankaltaiset. Itävallan keskeisiä vientituotteita ovat koneet ja kulkuneuvot, valmistetut tavarat ja kemian tuotteet.

Toisin kuin Suomessa, valtaosa yrityksistä alppimaassa ovat pieniä tai keskikokoisia perheyrityksiä, usein jo monessa polvessa. Itävallassa pienetkin perheyritykset tähtäävät kansainvälisille markkinoille, jotka Keski-Euroopasta katsottuna ovat lähellä. Kansainvälistyminen alkaa usein naapurimaa Saksasta, josta uusille markkinoille suunnataan yhdessä saksalaisen kumppanin kanssa. Merkittävä määrä itävaltalaisyrityksistä toimii myös alihankkijoina saksalaisteollisuudelle esimerkiksi autoteollisuuden alalla.

Viime vuosina itävaltalaiset yritykset ovat saaneet vahvaa valtiollista tukea viennin edistämineen, ja valtio on panostanut maan kilpailukyvyn kasvattamiseen. Esimerkiksi Venäjän talouspakotteiden astuessa voimaan Itävallan talousministeriö ja kauppakamari auttoivat aktiivisesti ja nopeasti yrityksiä uusien, vaihtoehtoisten markkinoiden löytämisessä.

JAA