Kisa arktisen merireitin herruudesta kiihtyy
Kuljetukset 09.04. 09:45

Kisa arktisen merireitin herruudesta kiihtyy

Suomi profiloi itseään EU-pöydissä arktisen väylän asiantuntijana.

09.04.2018
Teksti Heli Satuli kuvat Europarlamentin kuvapalvelu

Arktisten alueiden jäämassojen ennennäkemätön sulamistahti on viime vuosina saanut valtiot kilpailemaan, kuka ehtii ensimmäisenä hyödyntämään alueen luonnonvaroja ja merenkulkureittejä.

Toistaiseksi kisaa johtavat Venäjä ja Kiina, mutta tänä vuonna Suomen pyrkimykset arktisten rikkauksien hyödyntämiseksi ovat nousseet puheenaiheeksi Brysselissä. Suomi profiloi nyt itseään EU-pöydissä vahvana arktisen väylän asiantuntijana.

Venäjä on äänekkäästi vaatinut itselleen arviolta 35 biljoonan dollarin arvoisia arktisen merenpohjan hyödyntämättömiä öljy- ja maakaasuvarantoja. Venäjä on halukas käyttämään suvereniteettiaan myös Koillisväylän suhteen. Väylä tarjoaa kolmanneksen nopeamman reittivaihtoehdon Aasiasta Eurooppaan kuin Suezin kanava. Venäjän ohella myös Kiina on voimalla tunkeutumassa arktiselle alueelle ja julkisti tammikuussa oman visionsa "arktisesta silkkitiestä".

Monia mahdollisuuksia Suomelle

Arktinen alue tuo Suomelle monia uusia mahdollisuuksia. Oulu on kohoamassa Euroopassa tunnetuksi keskukseksi, kun Suomi hyödyntää entistä näkyvämmin maan asemaa EU:n pohjoisimpana pisteenä ja yhdyskäytävänä arktiselle alueelle ja Aasiaan.

Suomi ja Norja ilmoittivat viime kuussa suunnitelmistaan rakentaa rautatie, joka liittäisi Suomen Norjan kautta syvänmeren satamiin Barentsinmerellä. Rautatie nähdään talouskasvun väylänä Suomen ja Norjan pohjoisosille. Se voisi auttaa kasvattamaan alueen matkailua, mutta ennen kaikkea tarjota suoran reitin arktisten luonnonvarojen, kuten kaivos-, metsä- ja kalatalousteollisuuden, viennille Aasian markkinoille.

Ilmaston lämpiäminen arktisella seudulla on hyvä uutinen rahtiliikenteelle. Muuttuvat olosuhteet tarkoittavat kuitenkin samalla, että meret jäätyvät entistä ennalta arvaamattomammin. Tänä talvena Itämeri jäätyi melkein kauttaaltaan. Oulun rannikolla jäänmurtajat tekivät ylitöitä maaliskuun loppuun asti.

Sen sijaan pohjoisempana ilmastonmuutos avaa pohjoista merireittiä jopa odotettua nopeammin. Venäläinen säiliöalus liikennöi laivareitillä kesällä ilman jäänmurtajaa ja toinen säiliöalus teki helmikuussa historiaa tekemällä matkan itse talvella. Viime vuonna reitillä mitattiin kaikkien aikojen tavaramääräennätys. Venäjän liikenneministeriön mukaan rahtimäärä kohosi 9,7 miljoonaan tonniin.

Jäänmurtajateollisuus kiittää

Arktinen alue on vielä kuitenkin marginaalinen osa maailmankauppaa. Vain 194 364 tonnia kuljetetusta 9,7 miljoonasta tonnista liikkui koko reitin läpi. Valtaosa liikenteestä on alueen sisäistä, kuten maakaasun kuljetusta. Merenkulku arktisella alueella on edelleen vaikeaa ja kallista.

"Rahtiliikenne arktisella alueella on nyt kasvussa, mutta sen on turha odottaa kasvavan uudeksi Suezin kanavaksi", luonnehtii Helsingin yliopiston arktisen merenkulun asiantuntija Daria Gritsenko Politico-lehden haastattelussa.

Asiantuntijat tuntuvat kuitenkin olevan yksimielisiä siitä, että taloudellinen aktiivisuus ja maiden välinen kilpailu kääntyy silti Helsingin eduksi. Kun esimerkiksi Kiina, Venäjä ja Yhdysvallat panostavat entistä enemmän arktiselle seudulle, jäänmurtajien kysyntä lisääntyy. Tämä lupaa hyviä aikoja kotimaiselle jäänmurtajateollisuudelle, joka on kiistatta maailman huippua. 60 prosenttia maailman jäänmurtajista on suomalaisten yritysten suunnittelemia ja rakentamia.

JAA