Meriliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä sopimus

17.04.2018
Teksti Esko Lukkari

Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n meriympäristön suojelukomitea (MEPC) on asettanut tavoitteeksi vähentää meriliikenteen kasvihuonekaasupäästöjä puolella vuoteen 2050 mennessä verrattuna vuoden 2008 tasoon.

Meriliikenne halutaan täysin päästöttömäksi tämän vuosisadan aikana. Lisäksi tavoitteena on, että päästöt saadaan kääntymään laskuun mahdollisimman pian Pariisin sopimuksen lämpötilatavoitteen mukaisesti, kerrotaan liikenne- ja viestintäministeriön ja ympäristöministeriön tiedotteessa.

"Suomen tavoitteena oli saada aikaiseksi kunnianhimoinen ja tehokas strategia, joka ohjaa meriliikennettä kohti nollapäästöjä. Nyt tehty päätös ei ole kaikilta osin oman ehdotuksemme mukainen, mutta se osoittaa selkeästi suunnan kohti nollapäästöistä tulevaisuutta ja uusia teknologioita", toteaa liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner.

Strategia on tarkoitus päivittää vuonna 2023, jolloin tarkistetaan nyt sovittuja päästövähennystavoitteita tuolloin saatavilla olevan tiedon perusteella.

Merenkulun alalla ei ole aikaisemmin ollut sovittuja koko sektorin kattavia ilmastotavoitteita. Nyt hyväksytyssä alustavassa strategiassa listataan mahdollisia päästövähennyskeinoja, joilla pyritään saavuttamaan strategian päästövähennystavoitteet. Tällaisia ovat esimerkiksi lyhyellä aikavälillä alusten energiatehokkuuden parantaminen ja tutkimus- ja kehitystoiminnan kannustaminen, sekä pitkällä aikavälillä vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönotto.

Pariisin ilmastosopimus ei sisällä nimenomaista kirjausta meri- tai ilmaliikenteen kasvihuonekaasupäästöistä, vaan sopimuksessa linjattiin laajemmasta tavoitteesta maapallon keskilämpötilan nousun rajoittamiseksi. Suomi haki usean muun EU-maan kanssa IMO:n neuvotteluissa vähintään 70 prosentin päästövähennysrajaa, joka olisi ollut selkeästi yhtenevä Pariisin sopimuksen tavoitteiden kanssa.

"On tärkeää, että myös merenkulun päästöjä ryhdytään nyt maailmanlaajuisesti vähentämään. Pariisin sopimuksen kansallisia panoksia on määrä tarkastaa ja kiristää vuonna 2023, joten on hyvä, että IMO:n sopima aikataulu on linjassa tämän kanssa", toteaa asunto-, energia ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

Merenkulku aiheuttaa noin 2,5 prosenttia maailmanlaajuisista kasvihuonekaasupäästöistä, mutta ilman päästövähennystoimia sektorin päästöjen arvioidaan kasvavan jopa 50250 prosentilla tulevina vuosikymmeninä. Maailmankaupan kasvaessa myös merikuljetusten määrä lisääntyy huomattavasti.

Kokouksessa päätettiin myös, että IMO:n alakomitea alkaa käsitellä raskaan polttoöljyn käyttöön ja kuljetukseen liittyvien riskien vähentämisestä arktisilla alueilla. Alakomitea harkitsee Suomen ja muutamien muiden maiden ehdottamaa raskaan polttoöljyn (HFO) käytön ja kuljetuksen kieltoa arktisella alueella. Alakomitea aloittaa asian käsittelyn mahdollisen kiellon vaikutusten arvioinnilla. Kielto koskisi HFO:n käyttöä ja kuljetusta polttoaineena, mutta kuljetus rahtina olisi edelleen sallittua.

Muita kokouksessa käsiteltäviä aiheita olivat alusten energiatehokkuus, rikkipäästöt ja alusten painolastivesirajoitukset. Näiden osalta kyse on lähinnä jo sovittujen sääntöjen voimaantulon aikataulusta sopimisesta. Komitean asialistalle lisättiin myös pysyvänä uutena kohtana meriliikenteen aiheuttama merten roskaantuminen.

JAA

LUETUIMMAT
Artikkelin nostokuva