Nurminen nousi niukasti plussalle vuonna 2017

13.03.2018
Teksti Esko Lukkari

Nurminen Logistics nousi niukasti plussalle vuonna 2017. Sen liikevaihto kasvoi peräti 51,6 prosenttia ja oli 75,8 miljoonaa euroa. Yhtiön liiketulos oli 1,7 miljoonaa euroa. 

Vertailukelpoinen nettotulos nousi 0,3 miljoonaan euroon. Yhtiö julkisti maaliskuussa viime vuoden tilinpäätöksensä. 

Viime vuodet ovat olleet vaikeita maineikkaalle vuonna 1886 perustetulle logistiikkayhtiölle. Nurminen on tehnyt tappiota kolme edellistä vuotta. Sen liikevaihtokin laski vuoden 2012 vajaasta 80 miljoonasta eurosta vuonna 2014 jo 43 miljoonaan euroon, mutta kääntyi sen jälkeen nousuun. 

Nurmisella oli vuonna 2012 vielä 342 työntekijää, mutta viime vuoden lopussa enää 182. 

Toimitusjohtaja Marko Tuunainen sanoo tilinpäätöstiedotteessa, että Suomen talouden elpyminen ja Suomen vienti- ja tuontiteollisuuden kasvu katsauskaudella kiihdyttivät yhtiön palveluiden kysyntää Suomessa.  

”Nostimme joulukuussa koko vuoden tulosohjeistusta odotettua vahvemman liikevaihdon ja liiketuloksen kehittymisen johdosta. Onnistuimme kasvattamaan lähes kaikkien palvelujemme liikevaihtoa ja liiketulosta”, hän sanoo. 

Tuunainen on erityisen tyytyväinen terminaaliliiketoiminnan kehitykseen sekä Baltian yhtiöiden hyvään tuloksentekokykyyn. Myös Suomen huolintapalveluiden kannattavuus pysyi vahvana ja liikevaihto kasvoi. Suomen rautatielogistiikan kannattavuus parani toiminnan tehostamisella ja Venäjän yhtiön operoimien omien vaunujen käyttöaste pysyi korkeana.  

Yhtiö toteutti viime kesänä merkintäoikeusannin, jolla se keräsi noin 5,7 miljoonan euroa. Järjestely vahvisti yhtiön pääomarakennetta ja laski nettovelkaantumisastetta ja rahoituskustannuksia. Nurmisen omavaraisuusaste oli viime vuoden lopussa lähes 31 prosenttia. 

Yhtiö aikoo Tuunaisen mukaan laajentaa palvelutarjontaansa ja keskittyä kehittämään etenkin Kiinaan suuntautuvia rautatiekuljetuksia. Marraskuussa yhtiö operoi onnistuneesti ensimmäisen konttijunan Suomesta Kiinaan. 

”Tavoittelemme säännöllisen Suomen ja Kiinan välisen junayhteyden avaamista. Suomen ja Pohjois-Euroopan vienti- ja tuontiteollisuudella on kysyntää tälle palvelulle”, Tuunainen sanoo. 

JAA

LUETUIMMAT
Artikkelin nostokuva