Suomi kymmenes Maailmanpankin uudessa logistiikkaselvityksessä
Kuljetukset 08.08. 12:10

Suomi kymmenes Maailmanpankin uudessa logistiikkaselvityksessä

Kestävät kuljetukset, työvoimapula ja kyberhyökkäykset tämän vuoden avainsanat.

08.08.2018
Teksti Heli Satuli kuvat World Bank Photo Collection

Logistiikka on 4,3 miljardin dollarin arvoinen sektori, joka vaikuttaa lähes joka maassa. Esimerkiksi sopii vaikka oma älypuhelimesi. Siinä on lasinen näyttö, sormenjälkitunnistuksella varustettu nappi, kameran linssi, taskulamppu, mikrofoni ja kaiutin. Jokainen näistä komponenteista sekä puhelimen sirut, prosessorit ja akut ovat peräisin ympäri maailman sijaitsevilta yrityksiltä. Puhelimesi on koottu valmiiksi tuotteeksi useimmiten Kiinassa. Jokainen älypuhelin ja sen osat ovat todennäköisesti läpäisseet tullin useita kertoja, käyneet useissa maissa ja mantereilla ja niitä ovat kosketelleet kymmenet käsiparit.

Suomi pärjää täsmällisyydessä

"Logistiikka on globaalin kaupan selkäranka", muistuttaa Maailmanpankin makrotaloudesta, kaupasta ja investointitoiminnasta vastaava johtaja Caroline Freund.

Logistiikkaprosessien tehokkuus määrittelee nykyisin entistäkin keskeisemmin valtion kaupalliset mahdollisuudet ja menestyksen. Logistiikan kokonaistoimivuus on avain maiden talouskasvuun ja kilpailukykyyn.
"Koska toimitusketjut ovat yhä hajanaisempia ja globaalimpia, maan logistiikkapalvelujen laatu määrittää pitkälti, miten hyvin tai huonosti maa voi osallistua maailmankauppaan", huomauttaa Freund.

Maailmanpankin kahden vuoden välein julkaistava Logistics Performance Index LPI arvioi maita useiden indikaattoreiden kautta. Logistiikkaindeksissä otetaan huomioon esimerkiksi kunkin maan logistiikan osaamisen ja taitojen taso, tavarakauppaan liittyvän infrastruktuurin laatu, kansainvälisten kuljetusten hinta sekä kuljetusten täsmällisyys ja luotettavuus. Indeksi auttaa näin hallituksia seuraamaan logistiikkatoimintojen kehitystä ja vertaamaan sitä samankaltaisiin maihin. Tehoton logistiikka lisää liiketoiminnan kustannuksia ja vähentää mahdollisuuksia integroitua osaksi globaaleja arvoketjuja.

Tämän vuoden maailman logistiikan ykkösmaa on Saksa. Toisena on länsinaapuri Ruotsi ja kolmantena Belgia. Viiden kärkeen mahtuu vain yksi maa Euroopan ulkopuolelta: Japani. Suomi on indeksin kymmenes. Suomi on voittajamaa Saksaa parempi toimitusten seurannassa ja jäljityspalveluissa sekä luvattujen toimitusaikojen noudattamisessa.

Eurooppa jyrää

Maailmanpankki on arvioinut maita vuodesta 2007 lähtien. Vuodesta toiseen korkean tulotason maat, erityisesti läntisessä Euroopassa, ovat maailman johtajia logistiikassa. Korkean tulotason maissa LPI on keskimäärin 48 prosenttia korkeampi kuin keskituloisissa maissa. 30 parhaiten suoriutuneen maan joukosta 24 on OECD:n jäseniä.

"Valtaosa maailman maista investoi nyt logistiikkaan liittyviin uudistuksiin etenkin infrastruktuurien rakentamiseen ja kaupan prosessien helpottamisen", toteaa Maailmanpankin ekonomisti Jean Francois-Arvis.

Francois-Arvisin mukaan ponnisteluista huolimatta kehittyvillä mailla on yhä monia haasteita. Tämä selittää sitkeästi pysyvän eron korkean ja matalan tulotason maiden välillä logistisen suorituskyvyn suhteen.

Mutta tulotaso ei yksin määritä valtioiden sijoittumista logistiikkaindeksissä. Vietnam, Thaimaa, Ruanda, Kiina ja Intia kaikki pärjäävät huomattavasti tulotasoryhmäänsä paremmin. Näillä mailla on yleensä pääsy merisatamiin tai yhteys keskeisiin kansainvälisiin kuljetuskeskuksiin.

Maailmanpankin logistiikkaindeksin viiden kärki vuonna 2018:

Saksa
Ruotsi
Belgia
Itävalta
Japani

2018 logistiikkaindeksin kärkiviestit:

• 10 parasta maata ovat pysyneet melko muuttumattomina viime vuosina. Mukana on useita korkean tulotason maita Euroopasta. 30 parhaan joukossa on 24 OECD:n jäsentä.

• Huonoiten sijoittuneet 10 maata ovat useimmiten pienituloisia valtioita. Nämä valtiot ovat joko hauraita talouksia, joihin vaikuttaa aseellinen konflikti, luonnonkatastrofi, poliittiset levottomuudet tai ne ovat sisämaita, vailla suoraa yhteyttä maailmanlaajuisiin toimitusketjuihin.

• Korkean tulotason maiden LPI-tulokset ovat keskimäärin 48 prosenttia parempia kuin pienituloisten maiden.

• Suurista kehittyvistä talouksista Intia ja Indonesia sekä Vietnam ja Norsunluurannikko pärjäävät parhaiten. Valtiot sijaitsevat joko valtameren äärellä tai lähellä tärkeimpiä kuljetuskeskittymiä.

• Pula logistiikan ammattilaisista vaivaa tällä hetkellä sekä kehittyneitä että kehittyviä talouksia. Kehittyneet maat tarvitsevat enemmän kuorma-autonkuljettajien kaltaisia ammattilaisia, kun taas kehitysmaat hakevat enemmän johtajatason osaamista.

• Useammat maat pitävät kyberhyökkäyksiä kasvavana uhkana logistiikassa. 78 prosenttia korkean tulotason maista on lisännyt valmiuttaan, mutta kehittyvissä maissa vain 26 prosenttia on tehnyt niin.

• Logistiikan ympäristöllinen kestävyys on entistä tärkeämpi osa liiketoimintaa. Vahvat toimijat logistiikassa etsivät todennäköisimmin ympäristöystävällisiä toimitusvaihtoehtoja. LPI-taulukon kärkimaissa 28 prosenttia vastaajista ilmoitti, että asiakkaat usein tai lähes aina vaativat ympäristöystävällisiä kuljetusvaihtoehtoja. Listan häntäpäässä prosenttiosuus laskee vain 5 prosenttiin.

Vuoden 2018 Logistics Performance Index (LPI) https://lpi.worldbank.org/

JAA