Talvimerenkulku yhdistää Suomea ja Ruotsia
Kuljetukset 01.11. 10:18

Talvimerenkulku yhdistää Suomea ja Ruotsia

Kummankaan oma kapasiteetti ei riitä joka talvena.

01.11.2018
Teksti Esko Lukkari kuvat Liikennevirasto

Talvimerenkulussa Suomen ja Ruotsin välinen yhteistyö on välttämättömyys. llman sitä kummankin maan talvimerenkulun järjestelmä olisi tehoton, sillä joka talvi maiden oma jäänmurtokapasiteetti ei riittäisi kaikkien väylien avaamiseen.

Yhden jäänmurtajan hintalappu on vähintään yhdeksännumeroinen, joten rajanaapurin murtajien apu on myös viisasta resurssien käyttöä.

Suomi on maailman ainoa maa, jonka satamat voivat jäätyä talvisin kokonaan. Liikenneviraston Talvimerenkulkuyksikön päällikkö Markus Karjalainen muistuttaa kotimaisen elinkeinoelämän olevan talvisin jäänmurron varassa:

”Satamat ja merireitit on pidettävä avoinna, sillä maamme viennistä ja tuonnista jopa noin 80-90 prosenttia liikkuu vesiväyliä pitkin.”

Liikenneviraston verkkosivuilla julkaistu 30.10. artikkeli kertoo talvimerenkulun haasteista.

Talvimerenkulku hoituu yhteispelillä

Suomessa jäänmurron ja talvimerenkulun tehtäviin osallistuu monia eri tahoja. Liikennevirasto vastaa talvimerenkulun koordinoinnista ja tilaamisesta valtakunnallisesti. Jäätä murretaan Arctia Oy:n sekä Alfons Håkansin jäänmurtajilla, Finnpilotin luotsit opastavat laivat satamaan, VTS ohjaa liikennettä ja Ilmatieteen laitos tarkkailee jäätilannetta.

Etenkin Perämeren jäitä murretaan yhdessä ruotsalaisen Sjöfartsverketin kanssa. Viranomaisyhteistyö naapurimaan kanssa on tuonut varmuutta väylien avoinna pitämiseen, kun jäänmurtoapua annetaan puolin toisin.

”Tarpeen vaatiessa ruotsalaiset murtajat saapuvat avustamaan vesillämme ja vastavuoroisesti meidän jäänmurtajamme avaavat ruotsalaisia väyliä”, Karjalainen sanoo verkkojutussa.

”Murtajien välinen yhteydenpito on päivittäistä, ja jaettu toiminnanohjausjärjestelmä helpottaa maidemme yhteistyötä”, hän sanoo.

Outokumpu Oyj:n Tornion tehtaalla valmistettava teräs koostuu noin 80-prosenttisesti kierrätetystä materiaalista. Metallin valamiseen tarvitaan lisäksi kromia, piitä ja nikkeliä, joiden määrät vaihtelevat teräslajista riippuen.

Muita raaka-aineita saadaan tehtaalle kotimaan kaivoksilta, mutta kierrätysterästä ei ole saatavilla Suomessa terästeollisuuden tarpeisiin riittävästi, joten raaka-ainetta tuodaan Tornioon muualta maailmasta.

Kierrätysterästä tarvitaan terästehtaalla niin valtavia määriä, että kuljetukset on mahdollista hoitaa ainoastaan meriteitse.

”Rauta- tai maanteitä pitkin tällaisten lastien kuljettaminen olisi liian hidasta ja kallista. Siksi kierrätysterästä on saatava laivoilla tehtaalle ympäri vuoden”, sanoo Outokummun Tornion tehtaiden logistiikkapäällikkö Tuula Untinen.

Laivat kulkevat täyteen lastattuina myös Eurooppaan palatessaan. Tornion terästehtaalla valmistuu sekä puoli- että lopputuotteita, joita kuljetetaan Outokummun muille tehtaille jatkojalostukseen, mutta myös suoraan asiakkaille.

”Suomen talvi asettaa ehtoja yritystoiminnalle. Ilman toimivaa talvimerenkulkua ei olisi terästehdastakaan”, Untinen sanoo.

JAA