Tieverkon kunto hidastaa HCT-yhdistelmien tuloa

06.03.2018
Teksti Esko Lukkari

Autotuojat ja -teollisuus on huolestunut Suomen tieverkon kunnosta. Yhdistyksen mukaan raskaampien HCT-yhdistelmien yleistyminen edellyttäisi merkittäviä parannuksia tieverkkoon. 

Autotuojien ja -teollisuuden mielestä HCT-yhdistelmien yleistyminen on Suomessa edennyt hitaasti. 

”Raskaammat yhdistelmät vaatisivat merkittäviä parannuksia nykyiseen tieverkkoon, joten niiden hyväksyminen etenee todennäköisesti hitaasti”, arvioi tiedotteessa Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio.  

Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) kertoi tammikuussa aloittavansa kuorma-autokaluston mittoja ja massoja koskevan lakimuutoksen valmistelun. Sen tavoitteena on parantaa kuljetusten tehokkuutta ja energiatehokkuutta sekä vähentää liikenteen päästöjä. Normaalia pidempiä tai raskaampia HCT-kuljetuksia (High Capacity Transport) on kokeiltu vuodesta 2013 Trafin myöntämillä poikkeusluvilla. Kokeilusta kertyi hyviä kokemuksia, ja niitä ollaan vähitellen muuttamassa käytännöksi viemällä ne lainsäädäntöön. 

Tavoitteena on siirtyä käyttämään nykyistä pidempiä yhdistelmiä, jotka eivät tarvitsisi nykyisistä poikkeavia reittejä. Pidemmillä yhdistelmillä tarkoitetaan kahden pitkän merikontin kuljetukseen soveltuvaa yhdistelmää sekä nykyistä pidempää puoliperävaunuyhdistelmää. Pituusmuutokset eivät edellytä suuria muutoksia liikenneinfraan, ja niiden onkin tarkoitus tulla voimaan jo syksyllä 2018. 

Myös yhdistelmien kokonaispainojen nostamista selvitetään, mutta massamuutosten aikataulu on vielä auki. 

Kuljetuskaluston kiertoikä on verrattain lyhyt, koska raskaan kaluston ajosuoritteet ovat suuria. Kuljetuskaluston uusinnassa ei ole vielä ajankohtaista varautua massamuutoksiin, sillä nykyistä suuremmat massat voidaan näillä näkymin sallia vain rajatulla tieverkolla. 

Tieverkon korjausvelka on mittava, noin miljardi euroa. Aiempaa suurempien massojen salliminen päätieverkolla edellyttäisi tieverkon investointirahoituksen lisäämistä, erityisesti ongelmallisten siltojen korjausta.  

Parlamentaarinen liikenneverkkotyöryhmä linjasi helmikuun lopussa, että väylänpitoon tulisi lisätä vähintään 300 miljoonaa euroa vuodessa. Tällä summalla saataisiin vastattua muun muuassa tieverkon parannustarpeisiin, joita raskaiden kuljetusten mittojen ja massojen kasvu aiheuttaa. Käytännössä korjausten toteuttaminen veisi nopeimmillaankin noin 10 vuotta, mikäli investointeihin tarvittava rahoitus olisi käytettävissä

JAA