Päämainos

Uusiomateriaaleilla saisi 30-50 prosentin säästöt

Liikennerakentaminen on uusiomateriaalien suurin käyttäjä.

01.06.2018
Teksti Esko Lukkari

Rakentamiseen käytetään Suomessa kiviaineksia yli 100 miljoonaa tonnia vuodessa. Siitä Näistä 70-80 miljoonaa tonnia on luonnon kiviaineksia, joita voitaisiin helposti korvata uusiomateriaaleilla.

Uusiomateriaalien paremmalla hyödyntämisellä voitaisiin saavuttaa miljoonasäästöjä, ympäristöhyötyjä ja uutta liiketoimintaa. Uusiomateriaalien käyttö on kuitenkin vähäistä. Niitä saadaan ylijäämämaista, teollisuuden sivutuotteista ja jätteistä, lievästi pilaantuneista maista sekä maarakenteiden materiaaleista.

Liikennevirasto tiedotti asiasta 24.5.

”Uusiomateriaalit ovat erittäin tehokas keino säästää kustannuksia, vähentää kuljetusten aiheuttamia päästöjä, vähentää kaatopaikkajätteen määrää, säästää luonnonvaroja ja jopa luoda uutta liiketoimintaa”, sanoo asiaa selvittäneen UUMA3-ohjelman koordinaattori Pentti Lahtinen Rambollista.

Jopa parempia

”Useilla uusiomateriaaleilla on myös parempi lämmöneristävyys, minkä ansiosta esimerkiksi rakenteet voidaan tehdä ohuempina”.

Uusiomateriaalien hyödyntämisellä voidaan saavuttaa keskimäärin 30-50 prosentin säästöt. Esimerkiksi Helsingin kaupunki saavuttaa vuositasolla 5-10 miljoonan euron säästöt kaivusavien hyötykäytöllä sen sijaan että ne vietäisiin kaatopaikalle. Satamahankkeissa uusiokäyttö saattaa osoittautua jopa ainoaksi toimivaksi ratkaisuksi.

Esimerkiksi Vuosaaren sataman puolen miljoonan kuution sedimenttimassalle oli lähes mahdotonta löytää sijoituspaikkaa, ja valtavan massan siirto olisi ollut hankalaa ja tehotonta. Uusiokäytöllä tähän löydettiin toimiva ratkaisu. Myös väyläsuunnittelussa on mahdollisuus merkittäviin säästöihin. Liikennevirasto julkaissut selvityksen aiheesta.

Lakimuutos vauhdittaa

Keinoja uusiomateriaalien käytön edistämiseen on pohdittu UUMA3-yhteistyöfoorumissa, jossa on mukana kymmeniä julkisen ja yksityisen sektorin toimijoita. Käyttöä voidaan lisätä muun muassa materiaaleja tuotteistamalla sekä kehittämällä rakentamistekniikkaa, suunnittelua ja hankintamenettelyjä.

”Uusiomateriaalien käyttö rakennushankkeissa pitäisi olla ensisijainen vaihtoehto, mutta käytäntö on usein päinvastainen. Asiaa hankaloittavat hitaat lupakäytännöt, mutta tähän odotetaan ainakin osittaista parannusta vuoden alusta voimaan tulleesta MARA-asetuksesta, jolla pyritään edistämään jätteiden hyödyntämistä maarakentamisessa, ja vielä valmistelussa olevasta MASA-asetuksesta”, Lahtinen sanoo.

Ympäristönministeriön hallinnonalaan kuuluvalla MASA-asetuksella pyritään edistämään rakentamisen ylijäämäainesten tarkoituksenmukaista ja turvallista hyödyntämistä infra- ja maarakentamisessa.

JAA