Väylän vesiliikennejohtaja Esa Sirkiä: "Jääkö Saimaan kanava pieneksi uusille aluksille"
Väylän uusi vesiliikennejohtaja Esa Sirkiä on huolissaan Saimaan kanavan tulevaisuudesta.
14.03.2019
Teksti Esko Lukkari
Saimaan syväväylään on tehty viime vuosina suuria investointeja muun muassa Savonlinnassa. Sirkiän mielestä on silti kysyttävä, onko meillä tulevaisuudessa enää liikennettä, joka tarvitsee Saimaan väylästöä?
Sirkiän mukaan Saimaalla liikennöivät alukset ovat alkaneet tulla käyttöikänsä loppumetreille, eikä kanavalle optimoitua uutta kalustoa ole enää tarjolla.
”Uudet alukset ovat pidempiä ja tämä luo paineita Saimaan kanavan sulkujen pidentämiselle, joka hankkeena onkin suunnittelupöydällä. Tämän hankkeen kohtalo tulee ratkaisemaan sen, mitä Saimaan liikenteelle tapahtuu. Hanke olisi kuitenkin suuri ja kallis”, Sirkiä sanoo Väylän verkkosivulla julkaistussa haastattelussa 4.3.
Sirkiän mukaan Suomen Vesiväylien väyläinfra on kelvollisessa kunnossa muihin väylämuotoihin verrattuna. Suunnitteilla olevan 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelussa on hänen mukaansa kuitenkin nostettava yhtenä seikkana esiin sisävesiliikenne, erityisesti Saimaan kanava, jonka vesiliikenteen tulevaisuus on kysymysmerkki.
Sirkiä muistuttaa, että Saimaan syväväylää risteävien maantiesiltojen kehittämiseen on tehty suuria investointeja esimerkiksi Savonlinnassa.
Rahtimäärät ovat vaatimattomia
Vuonna 2017 Saimaan kanavalla kuljettiin rahtia 1,27 miljoonaa tonnia. Vuoden 2016 oli 1,19 miljoonaa tonnia. Rahtitonneina luvut eivät ole kovin suuria.
DI Esa Sirkiä on tehnyt Väylää edeltäneessä Liikennevirastossa monenlaisia vesiväylien suunnittelun ja toteutuksen tehtäviä muun muassa vesiväyläasiantuntijana ja hankepäällikkönä. Lähes viisi vuotta hän oli ohjausryhmän apulaisjohtajana, jolloin toteutuksessa oli neljä suurta vesiväylähanketta. Viime vuoden hän veti liikenteen ohjaus- ja hallinta -toimialan meriosastoa päätetehtävänään yhtiöittämisprojekti.
Sirkiä arvioi verkkojutussa, että itsestään kulkevat alukset kansainvälisessä liikenteessä ovat vielä kaukana.
”Kuitenkin rannikkoliikenteessä saatetaan nähdä nopeaakin kehitystä, hyvänä esimerkkinä Finferriesin Falco-lautalla tehty kokeilu viime joulukuussa”, hän sanoo.
