Vesterbackan tunneli sai yhden rahoittajan

Helsinki-Tallinna-tunneli on saanut ensimmäisen ulkopuolisen rahoittajan. Peter Vesterbackan tunnelihankkeen rahoittajaksi on lupautunut dubailainen rakennusyhtiö ARJ Holding LLC. Yhtiö on erikoistunut vesi-, energia- ja infrateknologiaan. Sopimuksen mukaan FinEst Bay Area Development saa 100 miljoonan euron rahoituksen, joka käytetään tunnelin suunnitteluun ja lupa-asioihin.

STT:n uutisen (3.12.) mukaan Vesterbackan tunnelihankkeen hinnaksi on arvioitu 15 miljardia euroa, joten nyt luvattu rahoitusosuus on vasta alkua. Ilta-Sanomat kertoi myös asiasta 3.12.

Vesterbackan mukaan näköpiirissä on kymmeniä rahoittajia, jotka tulevat eri puolilta maailmaa. Aiemmin Vesterbacka arvioi hankkeen rahoituksen tulevan erityisesti Kiinasta, mutta nyt rahoitusta ollaan STT:n mukaan saamassa sekä Euroopasta että Aasiasta.

”Olemme käyneet erittäin hyvässä hengessä keskusteluja”, Vesterbacka sanoo STT:n jutussa.

Tähän mennessä tunneliprojektia on edistetty omarahoitteisesti. Vesterbacka arvoi, että omaa rahaa hankkeeseen on viimeisen kahden vuoden aikana kulunut 2–3 miljoonaa euroa. Yhtiön arvion mukaan tunneli maksaa itsensä takaisin 17 vuodessa.

Tunneli on jo mukana Uudenmaan maakuntakaavaehdotuksessa, ja arvio tunnelin ympäristövaikutuksista jätetään ELY-keskukselle tammikuussa. Vesirakennuslupahakemus on jätetty Virossa.

Yhdensuuntainen matka tunnelijunassa maksaa Vesterbackan mukaan (IS 3.12.) 50 euroa ja meno-paluu 100 euroa, ja lippuja myydään jo. Lippuja myyvällä verkkosivulla kerrotaan, että ensimmäinen juna tunnelia pitkin lähtee 24. joulukuuta vuonna 2024.

Helsingin ja Tallinnan välisen tunnelin selvitystyötä on tehty sekä virkamiesvetoisesti että Vesterbackan johdolla. Virkamieshanke on FinEstLink, jossa mukana ovat Helsingin ja Tallinnan kaupungit, Uudenmaan ja Harjun maakunnat sekä Suomen ja Viron liikenneministeriöt. FinEst Bay Area Project on henkilöitynyt Vesterbackaan, ja se nojaa yksityiseen rahoitukseen.

Virkamiesten tunnelin kustannusarvio on 13,8–20 miljardia euroa. Vesterbacka aikoo rakentaa tunnelin 15 miljardilla eurolla.

Vesterbackan hankkeessa liikenteen on määrä alkaa tunnelissa jo vuonna 2024. Virkamiesten tunnelin rakentaminen alkaisi vasta seuraavana vuonna. Vesterbackan suunnitelmassa tunnelin rakennustyöt alkavat vuoden 2020 alussa.

Tunnelissa kulkevat junat lyhentäisivät matka-ajan kaupunkien välillä noin puoleen tuntiin, Vesterbackan mukaan jopa 20 minuuttiin. Monesta pääkaupunkiseudun lähiöstä olisi ajallisesti pitempi matka Helsingin keskustaan kuin Tallinnasta tunnelijunilla.

FinEstLinkissä tunnelin linjaus kulkisi Tallinnasta Helsingin keskustaan ja Pasilan kautta edelleen Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Vesterbackan suunnitelmissa tunnelin suuaukko on sijoittunut Espoon Keilaniemeen. Maanantain tiedotustilaisuudessa Vesterbacka kuitenkin kertoo, että Keilaniemi on vain yksi reittivaihtoehdoista.

”Tutkimme myös Helsingin Rautatientorin, Pasilan ja Ilmalan aluetta”, Vesterbacka sanoo.

Kumpaankin suunnitelmaan kuuluu tekosaarten rakentaminen Helsingin ja Tallinnan edustoille.

Helsingissä 30.11. tavanneet Suomen liikenneministeri Anne Berner ja Viron talous- ja infrastruktuuriministeri Kadri Simson pitivät tärkeänä, että maat koordinoivat tunnelin ympäristövaikutusten arviointien tekemisen molemmissa maissa. Siihen voi maiden ympäristöministeriöiden mukaan kulua aikaa noin 5-6 vuotta. Liikenne- ja viestintäministeriö tiedotti ministeritapaamisesta 30.11.