”Kemia hiilineutraaliksi jo vuonna 2045”

Nesteen Matti Lehmus asettaa johtamalleen teollisuusliitolle EU:ta kovemmat tavoitteet.

09.04.2019
Teksti Esko Lukkari

Nesteen öljytuoteliiketoimintaa johtavan, Kemianteollisuus ry:n hallituksen puheenjohtajan Matti Lehmuksen mukaan Suomen kemianteollisuus aikoo olla hiilineutraali vuoteen 2045 mennessä.

”Aikataulu on viisi vuotta tiukempi kuin EU:n jäsenvaltioilleen asettama tavoite. Päämäärään pyritään kasvihuonepäästöjä vähentämällä ja kehittämällä uusia päästöjä pienentäviä ratkaisuja”, hän sanoo.

Lehmusta on haastateltu EK:n verkkosivuilla 2.4.

Hänen mukaansa kemianteollisuus on vientiteollisuutta ja suomalainen teollisuus voi olla viemässä ratkaisuja myös muualle maailmaan.

Kemianteollisuus on ilmastotalkoissa mukana omilla tuotteillaan, kuten uusiutuvilla muoveilla ja polttoaineilla, sekä kehittämällä materiaaleja tukemaan muiden alojen ratkaisuja. Tästä esimerkki ovat akkumateriaalit, joita sähköistyvässä yhteiskunnassa tarvitaan. Vastaava tilanne on kiertotaloudessa.

”Jätteiden määrää pitää pystyä vähentämään samaan aikaan, kun syntyvää jätettä täytyy pystyä käyttämään uusien materiaalien raaka-aineena. Kemianteollisuus on edesauttamassa tätä kiertoa”, hän sanoo.

Keskeinen rooli

Hän katsoo kemianteollisuuden nousseen keskeiseen rooliin, kun maailmanlaajuisiin ongelmiin etsitään ratkaisua. Ilmastonmuutoksen ja kiertotalouden kysymyksistä puhutaan nyt eniten, mutta niiden lisäksi kysymys on ruuan ja veden riittämisestä.

Viime vuonna julkaistu IPCC:n raportti kristallisoi sen, että nykytoimet eivät riitä ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi.

”On tehtävä enemmän ja nopeammin. Lämpötilan nousun rajoittaminen 1,5 asteeseen tarkoittaa, että vuoteen 2050 mennessä koko Europan pitäisi käytännössä olla hiilineutraali”, Lehmus sanoo.

”Vuotta 2045 silmällä pitäen täytyy välittömästi aloittaa uusien ratkaisujen kehittäminen ja olla määrätietoinen niiden käyttöönotossa, jotta tällä aikajänteellä saadaan tarvittu muutos aikaan. Aikaa ei ole hukattavaksi”.

Uusiutuva energia

Hän kehuu tavoitteita, jotka Suomi on asettanut uusiutuvan energian lisäämiselle liikenteessä vuoteen 2030 mennessä.

Vuoden 2045 hiilineutraaliustavoitteeseen pääseminen edellyttää valtavasti tutkimus- ja kehitystoimintaa sekä investointeja. Tämän mahdollistamiseksi hän kantaa huolta myös Suomen kilpailukyvystä.

Kustannuskilpailukyvyn pitää olla kunnossa, oli kyse sitten energian verotuksesta tai työvoimakustannuksista. On todella tärkeää, että Suomi pysyy kehityksessä mukana vertailtaessa kustannuskilpailukykyä. Vuoteen 2050 mennessä Suomi on onnistunut siirtymään hiilineutraaliin talouteen. Uskon vahvasti, että Suomesta löytyy huippuosaavia yrityksiä, jotka ovat pystyneet luomaan ratkaisuja, joita hyödynnetään ei vain Suomessa, vaan muuallakin”, hän sanoo.

JAA