Saksan vienti vetää
Toimitusketjut 14.09. 15:31

Saksan vienti vetää

Suomi kirii Euroopan talousihmettä kiinni, mutta saksalaisilla logistiikkatoimijoilla on vielä monta kasvuvinkkiä Pohjolan kollegoilleen.

14.09.2017
Teksti Heli Satuli kuvat Istockphoto

Vuosikymmen jäljessä digitalisaatiossa ja huutava työvoimapula usealla alalla. Työvoimakustannukset kipuavat Suomea kiivaammin, tieverkko on paikoin rapakunnossa ja yksityisten investointien vähyys on saanut jo EU-komissionkin huolestumaan.  

Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin varatoimitusjohtaja Jan Feller lataa pöytään synkkiä faktoja Euroopan talousmoottorin ongelmista.  

Työttömyyden sijaan Saksassa kärsitään työvoimapulasta. Yritykset haluaisivat palkata lisää työntekijöitä, mutta osaavaa työvoimaa ei ole tarpeeksi.  

Logistiikkasektori ei ole poikkeus. Kauppakamarin kattojärjestön teettämän selvityksen mukaan työvoimavaikeudet haittaavat enemmän kuin joka toisen saksalaisyrityksen kasvua. Huonokuntoisen tieverkon kunnostukseen on puolestaan korvamerkitty rahoitusta seuraavien kolmen vuoden aikana huimat 18 miljardia euroa. 

Digi ja data listan kärjessä 

Fellerin mukaan myös paperisota hidastaa yritysten toimintaa. Saksa on Suomea 20 vuotta jäljessä esimerkiksi siinä, miten sähköisiä ratkaisuja hyödynnetään asioinnissa viranomaisten kanssa. Yksi syy tähän on Suomea tiukempi tietosuojalainsäädäntö.  

Saksan suurimman logistiikkajärjestön, Bundesvereinigung Logistikin eli BVL:n puheenjohtaja, professori Thomas Wimmer allekirjoittaa saman havainnon. Tietosuojan varjeleminen ei ole kuitenkaan ainoa este tietojen jakamiselle. Wimmerin mukaan taustalta löytyy isompi epäkohta: koko kuljetusketjun läpinäkymättömyys. 

”Meillä on valtava tarve löytää ratkaisuja logistiikan digitalisointiin. Mutta kuljetusketjun läpinäkyvyys ja liiketoimintaprosessien digitalisoiminen käyvät käsi kädessä”, muistuttaa Wimmer. 

EU-komission maaraportin mukaan vain 20 prosenttia saksalaisista pk-yrityksistä hyödyntää digitaalisia liiketoimintaratkaisuja. Feller huomauttaa, ettei ongelma koske vain logistiikkaa. Digi-infra on vasta kasvamassa Saksassa. Esimerkiksi hitaan nettiyhteyden kaltaiset perusongelmat ovat yhä arkipäivää.  

”Tässä on suomalaisyrityksille yksi konkreettinen vientipotentiaalin paikka”, Feller vinkkaa. 

Ei siis ihme, että digitalisaatio on BVL:n tämän vuoden teema. Myös Saksan liittohallitus uhraa reilusti euroja asialle. Yrityksille tarjotaan taloudellista avustusta ja muun muassa Mittelstand 4.0 -keskukset kouluttavat yrityksiä hyödyntämään digiteknologiaa.  

”Saksalaisyritykset ovat tosissaan. Saksassa investoidaan nyt 40 miljardia vuodessa teollisuuden digitalisoimiseen. Logistiikka-alan tärkeys näkyy esimerkiksi CEMAT-messujen isoissa kävijämäärissä”, toteaa Saksan elinkeinoelämän virallisena edustajana Suomessa toimivan Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin Feller. 

Ulkomaille tosissaan 

Talousmoottorin todellinen taikasana on kuitenkin vienti. Se vetää nyt kovemmin kuin vuosiin. Erinomainenkaan tuote tai palvelu ei kuitenkaan löydä ulkomaisten asiakkaiden käsiin itsestään.  

”Pienetkin saksalaiset yritykset alasta riippumatta ovat hyvin kansainvälisiä ja vientisuuntautuneita. Tässä on iso ero suomalaisiin yrityksiin verrattuna ja asia, josta suomalaisyritykset voisivat ottaa opiksi”, huomauttaa Jan Feller.  

Saksalaisyritykset rakentavat aktiivisesti kansainvälisiä arvoketjuja ja verkostoja. Samaan tapaan kuin suomalaisyritykset, moni toimii alihankkijana ulkomaisille yrityksille. 

Saksalais-Suomalainen Kauppakamari vie suomalaisyrityksiä Saksan markkinoille ja toisinpäin. Vuosittain kauppakamari auttaa yli 500 yritystä. Feller on vuosien varrella huomannut, että saksalaiset yritykset ovat kokoon ja toimialaan katsomatta usein suomalaisia ammattimaisemmin valmistautuneita uusasiakashankintaan ja vientibisneksen luomiseen. Tämä ensivaikutelma vaikuttaa paljon siihen, minkälainen kuva vastapuolelle jää.  

”Kyse on ennen kaikkea asenne-erosta. Saksalaiset ovat mukana täysillä ja tosissaan”, Feller toteaa.  

Lue lisää Saksan ihmeestä Osto&Logistiikan numerosta 4/2017.

JAA