Päämainos

SFS:lle öljyalan standardisointivastuu

SFS otti toimintansa lopettaneen Öljy- ja biopolttoainealan tuotteiden standardointivastuun.

01.02.2019
Teksti Esko Lukkari

Öljy- ja biopolttoainealan standardisointi siirtyi vuoden 2019 alusta Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n vastuulle. Siitä aiemmin vastannut Öljy- ja biopolttoaineala ry on hajosi sisäisiin riitoihinsa ja lopetti toimintansa vuoden 2019 alussa.

Siirron myötä SFS:n vastuulle on tullut muiden muassa öljytuotteiden, öljyteknologian, öljyn ja kaasun käyttölaitteiden ja säiliöiden standardisointi. Myös vaihtoehtoisten energialähteiden kuten aurinkoenergian standardisointi kuuluu tähän kokonaisuuteen. Alalla on yli 700 voimassa olevaa standardia.

SFS tiedotti muutoksesta 30.1.

Polttoaineet kehittyvät

Öljy- ja biopolttoaineala käy parhaillaan läpi murrosta. Esimerkiksi polttonesteiden kehitystyössä pyritään bio-osuuden nostamiseen, ja se muodostaa merkittävän osan myös standardisointityöstä. Polttonesteitä koskevien standardien laadinnassa pyrkimys on maksimoida moottorin toimintavarmuus ja käytettävyys sekä minimoida polttonesteen kulutusta ja päästöjä.

Yksi kokonaisuus on putkikaasun rinnalle kehittymässä oleva biokaasuun ja nesteytettyyn maakaasuun eli LNG:hen perustuva infrastruktuuri. Suomessa on käytössä kaksi LNG-tuontiterminaalia ja kolmatta rakennetaan.

Biokaasun ja LNG:n käyttö on nousussa etenkin maa- ja vesiliikenteessä, sillä ne ovat perinteisiin polttoaineisiin verrattuna ympäristöystävällisempiä energiamuotoja. Uudenlaisen logistiikan ja uusien käyttökohteiden myötä standardit ovat osa turvallisten käytäntöjen varmistamista.

Öljy- ja biopolttoainealan standardisointi on jaettu yhdeksälle standardisointiryhmälle. Niihin kuuluu asiantuntijoita esimerkiksi energiayhtiöistä, laitevalmistajilta sekä pelastus- ja ympäristöviranomaisista. Kaikille alan asiantuntijoille avoimet ryhmät vaikuttavat eurooppalaisiin ja kansainvälisiin standardeihin.

Standardien keskeisinä tavoitteina on ympäristövaikutusten minimointi ja turvallisuuden varmistaminen esimerkiksi jakeluasemilla, tuotantolaitoksissa ja palavien nesteiden varastoinnissa. Näistä kokonaisuuksista ei ole olemassa kansainvälisiä tai eurooppalaisia standardeja.

JAA