Päämainos
Tampereella käynnistyi elastronics-hanke
Teknologia 12.03. 09:09

Tampereella käynnistyi elastronics-hanke

Tavoitteena on kehittää kantajansa elintoimintoja ja suorituskykyä monitoroivia iholla huomaamattomia elektronisia joustokalvoja.

12.03.2019
Teksti Esko Lukkari kuvat Business Tampere: Olli-Pekka Latvala

Tampereella on käynnistynyt kaksivuotinen ja 2,5 miljoonaa euroa maksava venyvän elektroniikan kaksivuotisen kehityshanke. Sen nimi on Elastronics, joka on yhdistelmä sanoista elastic ja electronics. Ala tunnetaan myös nimillä joustava ja puettava elektroniikka.

Hankkeessa ovat mukana lääkintälaitteita kehittävä Nexstim, potilasmonitorointiin erikoistunut GE Healthcare sekä rannetietokoneita ja sykemittareita valmistava Suunto sekä Inkron, Screentec, Flexbright ja Forciot. Forciot kehittää joustoelektroniikkaa autoteollisuudelle ja Flexbright valaisin- ja inforatkaisuihin.

Elastronicsin yksi sovellusalue voisi olla myös kantajansa elintoimintoja ja suorituskykyä monitoroivat joustokalvot, jotka tuntuvat iholla huomaamattomilta.

Puettavalle ja venyvälle elektroniikalle povataan maailmalla kovaa kasvupotentiaalia. Pohjaa arvioille antaa esimerkiksi älykellojen ja aktiivisuusrannekkeiden myynti, joka ylitti yli sadan miljoonan kappaleen rajan vuonna 2017.

Business Tampere kertoi projektista verkkosivullaan 7.3.

”Käytämme termiä venyvä elektroniikka, yleisesti puhutaan myös joustavasta ja puettavasta elektroniikasta. Tulevaisuudessa tällaisia kalvomaisia älylaitteita kiinnitetään iholle ja sulautetaan eri materiaaleihin”, sanoo verkkojutussa tutkimushankkeen johtaja, professori Matti Mäntysalo Tampereen yliopistosta.

Maailmassa julkaistaan Mäntysalon mukaan vuosittain 500–600 puettavaa elektroniikkaa käsittelevää tieteellistä artikkelia, mutta kaupallistamisen asteelle tutkimustieto ei ole vielä yltänyt.

Kuluttajasovelluksiin vielä matkaa

”Venyvän elektroniikan kuluttajasovellukset sisältävät niin isoja teknisiä vaatimuksia ja käyttövarmuuteen liittyviä haasteita, että niiden ratkaisemisessa ollaan vasta puolitiessä”, hän sanoo.

Suurin tutkimushaaste on löytää uusia, soveltuvia materiaaleja. Lisäksi on ratkaistava, miten hiuksenhienolle kalvomaiselle tuotteelle voidaan pakata monenlaista teknologiaa ja miten tiedonsiirto onnistuu olemattoman kokoisesta sirusta esimerkiksi matkapuhelimeen.

Venyvän elektroniikan avulla on mahdollista valmistaa uudenlaisia älyvaatteita ja iholle kiinnitettäviä älylaastareita.

”Jos elektroniikka olisi jopa pehmeämpää kuin iho, se ei rajoittaisi liikkumista ja tuntuisi miellyttävältä käyttää. Tekstiileihin sulautettuna se mittaisi elintoimintojamme eri oloissa. Hihassa voisi olla vaikkapa pieni näyttö viesteille”, Mäntysalo visioi.

Terveydenhuollossa elintoimintoja valvovat kalvot keventäisivät hoitorutiineja. Potilaan ei tarvitsisi olla kytkettynä monimutkaisiin laitteisiin ja silti häntä voitaisiin monitoroida monipuolisesti.

Tampereen yliopisto vetovastuussa

Mäntysalon johtaman painettavan elektroniikan tutkimusryhmän lisäksi Tampereelta löytyy runsaasti venyvän elektroniikan kehittämisessä tarvittavaa osaamista. Mäntysalon ryhmällä on yhteisiä projekteja myös yliopiston lääketieteen teknologian tutkimuksen kanssa.

”Tampereella on paljon mahdollisuuksia ja voimme saavuttaa alalla kansainvälistä jalansijaa kokoamalla ja jäsentämällä osaamistamme”, hän sanoo.

 

Elastronics-hanke

  • Kaksivuotinen 2,5 miljoonan euron tutkimushanke, jossa kehitetään venyvää elektroniikkaa.
  • Sovellusaloina ovat terveydenhuolto ja liikunta.
  • Tutkimuskumppanina on Teknologian tutkimuskeskus VTT.
  • Business Finlandin rahoittama Co-innovation -hanke, jossa uutta tutkimustietoa siirretään nopeasti yritysten liiketoiminnan kehittämiseen ja vauhdittamaan uusien suomalaisten vientituotteiden syntyä.
  • Mukana ovat lääkintälaitteita kehittävä Nexstim, potilasmonitorointiin erikoistunut GE Healthcare sekä rannetietokoneita ja sykemittareita valmistava Suunto. Muut yrityspartnerit ovat Inkron, Screentec, Flexbright ja Forciot.

JAA

LUETUIMMAT