Tutkimus: Suomalaisyritykset muita Pohjoismaita edellä digitalisaatiossa

Suomessa rakennetaan digitalisaation tueksi ekosysteemejä ja uutta liiketoimintaa. Muissa Pohjoismaissa keskitytään nykyisen liiketoiminnan tehostamiseen.

19.09.2017

Suomi on digitalisaatiossa Euroopan ja maailman kärkeä. Suomalaisyrityksistä 86 prosenttia on määritellyt digitalisaation yhdeksi tärkeimmistä strategisista tavoitteistaan. Hyötyjä haetaan erityisesti asiakkaiden osallistamisesta esimerkiksi digitaalisten palvelukanavien kehittämisen kautta. Kuitenkin vain 12 prosenttia yrityksistä hyödyntää tehokkaasti asiakasdataa. Tiedot käyvät ilmi Microsoftin ja PwC:n tuoreesta tutkimusraportista.

”Monilla organisaatioilla on Suomessa käynnissä asiakastietojen hyödyntämistä kehittäviä hankkeita, ja yrityksillä on käsissään merkittävä mahdollisuus kehittää näiden avulla parempaa asiakaskokemusta ja kannattavaa liiketoimintaa”, kertoo Microsoftin toimitusjohtaja Pekka Horo.

”Tieto saadaan valjastettua liiketoiminnan tueksi entistä paremmin mahdollistamalla uusia toimintatapoja, kasvattamalla osaamista sekä panostamalla teknologiaan, ja tässä ekosysteemeillä sekä toimialarajat ylittävällä yhteistyöllä on suuri merkitys. Kaikkea ei tarvitse osata ja tehdä itse – strategiset kumppanuudet varmistavat, että yrityksillä on aina käytössään parhaat osaajat ja tekniset ratkaisut kasvun tukena.”

Suomi askeleen edellä Pohjoismaita

Suomen tutkimusta vastaava selvitys tehtiin myös muissa Pohjoismaissa. Vertailu paljastaa, että suomalaisyritykset ovat monilla digitalisaation mittareilla askeleen edellä muita pohjoismaisia yrityksiä.

Jopa 70 prosenttia suomalaisista yrityksistä haluaa synnyttää digitalisaation kautta uutta liiketoimintaa, kun taas muissa Pohjoismaissa digitalisaatio keskittyy yhä enimmäkseen ydinliiketoiminnan vahvistamiseen. Myös suomalaisyritysten valmiudet niiden toiminnan digitaaliseen muutokseen ovat vertailun perusteella muita Pohjoismaita edellä.

Suomi jäi toiseksi Norjalle ainoastaan oikeanlaisen osaamisen varmistamisessa.

Vain muutama yritys sai huippuarvosanoja millään osa-alueella. Digitaaliset valmiudet olivat keskimäärin korkeintaan kohtalaiset ja jäivät Tanskassa ja Ruotsissa monella osa-alueella tätäkin alhaisemmaksi.  

”Suomalaiset organisaatiot menestyvät myös globaalissa vertailussa. PwC:n 2017 Digital IQ -selvityksessä 72 prosenttia suomalaisista organisaatioista arvioi omat kyvykkyytensä yli kansainvälisen keskiarvon. Samalla 15 prosenttia suomalaisista organisaatioista yltää kansainvälisesti parhaiten menestyvien organisaatioiden tasolle”, sanoo PwC:n Digital Services -tiimin vetäjä Petri Salo.

Julkinen sektori tehostaa

Suomessa tutkimukseen osallistui myös julkisen sektorin organisaatioita. Tutkimuksessa selvitettiin organisaatioiden painotuksia digitalisaation neljällä eri alueella: asiakkaiden osallistaminen, työntekijöiden tuottavuus, toiminnan tehostaminen sekä tuotteiden uudistaminen.

Tutkimuksen mukaan julkisen ja yksityisen sektorin organisaatioiden painopisteet jakautuvat selvästi. Julkisen sektorin organisaatiot keskittyvät toimintansa tehostamiseen ja työntekijöiden tuottavuuden parantamiseen, kun taas yritysten digitalisaatiotoimet painottuvat asiakkaiden osallistamiseen sekä tuote- ja palvelukehitykseen.

”Julkisella sektorilla digitalisaatiohankkeet näyttävät keskittyvän säästö- ja tehokkuuspaineiden hallitsemiseen, ja yksityisellä sektorilla painopiste on enemmän asiakaskokemuksen parantamisessa. Hyvä asiakaskokemus on yksi tärkeimmistä menestyksen edellytyksistä etenkin globaaleilla markkinoilla”, Pekka Horo toteaa.

Microsoftin ja PwC:n tutkimus julkaistiin syyskuussa 2017. Tutkimukseen haastateltiin 22 johtavan suomalaisen organisaation ylimmän johdon edustajaa. Tutkimukseen osallistuivat Suomessa Finnair, Fortum, Kemira, Kone, Lassila & Tikanoja, LähiTapiola, OP, Outotec, Sanoma, SOK, Stora Enso, UPM, Veikkaus, Veho, Wärtsilä sekä julkisen sektorin organisaatioista Aalto-yliopisto, D9, Posti, Tampere3, Turun kaupunki, Verohallinto ja VR. Vastaava tutkimus toteutettiin myös muissa Pohjoismaissa, joissa osallistujat olivat kunkin maan johtavia yrityksiä.

 

 

JAA