Älykaupungit mullistavat toimitusketjut
Toimitusketjut 13.09. 10:25

Älykaupungit mullistavat toimitusketjut

Hankintatoimen rooli kasvaa, mutta se tarvitsee myös uudenlaista kokeilevaa asennetta.

13.09.2018
Teksti Heli Satuli kuvat CISCO

Vuoteen 2050 mennessä 68 prosenttia maailman väestöstä elää YK:n ennusteiden mukaan kaupungeissa. Ja kun kaupunkiväestö paisuu, tarve hyödyntää teknologiaa kaupunkien asukkaiden elämän parantamiseksi kasvaa. Valtiot, Googlen kaltaiset tech-jättiläiset ja pienemmät yritykset tekevät yhteistyötä kehittääkseen kaupungeista parempia paikkoja asua, työskennellä ja kasvaa.

Sana "älykäs kaupunki" on toistunut juhlapuheissa ja kaupunkien strategioissa jo 2000-luvun alusta lähtien. Mutta termi on löyhä ja monen silmissä myös merkityksetön. Yleisesti sillä tarkoitetaan tieto- ja viestintätekniikoiden hyödyntämistä kaupunkipalvelujen parantamiseksi. Etenkin asioiden internetillä on suuri rooli, kirjoittaa toimitusketjuihin erikoistunut CIPS-media.

Tuntevat kaupungit tulevat

Esimerkkejä ovat sähköiset ajoneuvot, joilla parannetaan ilmanlaatua ja "dynaaminen" katuvalaistus, joka käyttää sensoreita, seuraa kadun häiriöitä melunilmaisimilla ja tarjoaa verkkoyhteyden.

Royal Institute for Chartered Surveyorsin (RICS) apulaisjohtaja Tony Mulhallin mukaan älykäs kaupunkiteknologia on suurelta osin jälkiasennettavaa. Seuraava askel ovat hänen mukaansa "tuntevat kaupungit".

"Sensorit havainnoivat mitä tapahtuu ja valvovat sitä. Tieto virtaa taukoamatta ja teknologia pystyy reagoimaan sen pohjalta reaaliaikaisesti", visioi Mulhall.

Miten investoida oikein?

Toimitusketjut hyötyvät luonnollisesti mahdollisuudesta saada käsiinsä paljon reaaliaikaisia tietoja. Tulevaisuudessa tavarat toimitetaankin Mullhallin mukaan lähes reaaliaikaisesti ja tarve juuri oikea-aikaiselle ja on demand -hallinnalle kasvaa.

Mutta kysymys kuuluu, miten valtiot  ja paikallisviranomaiset osaavat investoida kaupunkien kehittämiseen tarvittavaan teknologiaan? Hankintatoimen rooli tässä keskeinen.

"Ensiksikin kaupunkien on edelleen vaikea ymmärtää, millaista teknologiaa niiden kannattaisi ostaa ja teknologian elinkaari on samoin kysymysmerkki", Mullhall huomauttaa.

Riskinä on, että kaupungit ostavat teknologiaa, joka vanhenee ensi viikolla tai on liian edistyksellistä niin, että kukaan ei kykene toimimaan vuorovaikutuksessa sen kanssa.

Osborne Clarken lakimies Catherine Wolfenden suosittelee julkisia hankintoja koskevien sääntöjen käyttämistä eli kunnon kilpailutusta innovoinnin edistämiseksi. Hän kehottaa tekemään aktiivista yhteistyötä useiden yksityissektorin yritysten kanssa, jotta löydettäisiin mahdolliset ratkaisut jo varhaisessa vaiheessa.

Pienin kokeiluin alkuun

Hankintojen on oltava nykyistä "kevyempiä ja nopeampia". Tärkeintä on selvittää, mitä halutaan saavuttaa, koska ratkaisu voi olla Wolfwerdenin mukaan jotain, jonka olemassaolosta hankinnan ammattilainen ei edes ole tietoinen.

"Liian usein hankinta sanoo "tiedämme, mitä tarvitsemme".

Ketteryys tarkoittaa Wolfwerdenin mukaan, että ajatellaan vähän, mutta usein, sen sijaan, että toteutettaisiin kerralla yksi iso projekti.

"Aloita pienestä, kokeile ja lisää käyttötapauksia", kehottaa myös Mulhall.

Hän muistuttaa, että kaupungit haluavat investoida infrastruktuuriin, joka on kestävää ja toimittajien on otettava tämä huomioon. Ratkaisujen täytyy olla modulaarisia.

"Äly ei ole itsessään tavoite", Wolfenden sanoo. "Se on vain keino parantaa ympäristöjä ihmisten käyttöön".

JAA