EU herättelee: Liikenneyhteydet Eurooppaan kiinnostavat nyt kaikkia
Toimitusketjut 22.11. 11:02

EU herättelee: Liikenneyhteydet Eurooppaan kiinnostavat nyt kaikkia

Kiinan "vyö ja tie" -hanke ei ole ainoa laatuaan ja myös EU:lla on uusi Aasian yhteyksiä koskeva strategia.

22.11.2018
Teksti Heli Satuli kuvat Northern Dimension Institute

Kauppareitit Euroopan ja Aasian välillä eivät ole mikään uusi asia. Junarata Euroopasta Venäjälle on ollut käytössä vuodesta 1905. Samana vuonna otettiin käyttöön myös Siperian rata. Arktista merireittiä on sitäkin käytetty vuosikymmeniä.

Näin muistutti Northern Dimension Instituten liikenteestä ja logistiikasta vastaava johtaja Oddgeir Danielsen. Hän puhui instituutin järjestämässä tilaisuudessa Brysselissä, johon myös Osto&Logistiikka otti osaa.

"Erona on, että aiemmin nämä logistiikkareitit eivät kiinnostaneet ketään poliittisella tasolla", totesi Danielsen.

Kaikki muuttui vuonna 2013, kun Kiina julkisti massiivisen vyö- ja tie eli Belt & Road -hankkeensa.

"Sen nimeen on nyt liittynyt sana "ring" eli kehä, kun Kiina liitti mukaan arktisen alueen strategiansa", Danielsen huomautti.

Venäjä panostaa arktisen alueen satamiin

EU-komission Aasian alueen asioista vastaava johtaja Gunnar Wiegand muistutti, että Belt and Road -hanke on luonteeltaan alati muuttuva kokonaisuus.

"Kiina haluaa tehdä saman, mitä on jo tehty EU:n sisällä eli yhdistää reitit, ihmiset ja markkinat".

Wiegandin mukaan yksi asia kuitenkin usein unohtuu eurooppalaisessa keskustelussa.

"EU-maat tuijottavat vain Kiinaa, vaikka lähes kaikilla merkittävillä valtioilla on vastaavat infrahankkeet".

EU-komission Wiegand nosti esimerkiksi Japanin, Intian sekä Yhdysvaltojen tuoreen "Build Actin". Myös Venäjällä on omansa. Yhteydet Eurooppaan ovat Venäjän uuden infrastruktuurin laajentamis- ja modernisointisuunnitelman ytimessä. Vuoteen 2024 ulottuvassa strategiassa panostetaan Venäjän liikenneministeriön Maxim Ilyukhin mukaan paljon myös arktiseen reittiin. Venäläisten ennusteiden mukaan rahtiliikenne pohjoisella merireitillä kasvaa vuoteen 2024 mennessä 80 miljoonalla tonnilla.

"Tarkoituksena on nostaa arktisen merireitin varrella olevien satamien kapasiteetti 1,38 miljardiin tonniin ja parantaa merireitin turvallisuutta".

Katse koulutusyhteistyöhön

Ilyukhin painotti, että Venäjä on sitoutunut kehittämään toimivan ja modernin liikennejärjestelmän Euroopan ja Aasian välille.

"Sen pitää perustua tasavertaisiin suhteisiin ja molemminpuoliseen hyötyyn".

Ilyukhin myönsi, että yhteistyössä on nykyisellään paljon parantamisen varaa. Yksi asia, mikä Venäjän liikenneministeriön mukaan on jäänyt logistiikkayhteistyössä liian vähälle huomiolle on koulutus.

"Liikennejärjestelmän tehokkuus, turvallisuus, kehitys ja etenkin modernin teknologian käyttöönotto riippuu alan ammattilaisten osaamisesta", muistutti Ilyukhin.

"EU:n ohjelma ei ole vastaisku Kiinalle"

EU ei ole jäänyt tilanteessa toimettomaksi. EU julkisti aiemmin tänä syksynä uuden kattavan strategian Euroopan ja Aasian liikenneyhteyksien parantamiseksi. Strategiassa painotetaan ympäristölliseen kestävyyteen ja kansainvälisten sääntöjen noudattamiseen perustuvaa liikenne-, energia- ja tietoverkkojen yhteenliitettävyyttä.

"EU:n oma ohjelma ei ole vastaisku Kiinalle. Emme ole rakentamassa geopoliittista kilpavarustelua vaan kehittämässä synergiaa", painotti Wiegand.

Euroopan ja Aasian yhteyksiä on tarkoitus parantaa yhdessä aasialaisten kumppanien kanssa EU:n arvojen ja toimintatapojen pohjalta.

"Rahoituksen suhteen emme voi kopioida sitä, mitä Kiina tekee. Raskaat valtiontuet ja suora valtion pääoma eivät ole eurooppalainen tapa toimia", huomautti Wiegand.

Sen sijaan EU pyrkii yhdistämään rahoitusta kansainvälisiltä rahoituslaitoksilta, monenvälisiltä kehityspankeilta ja yksityiseltä sektorilta. EU:n monivuotisissa rahoituskehyksissä yhteyksien parantamiseen on budjetoitu 60 miljardia euroa.

Wiegand muistutti, että muuhun maailmaan yhdistynyt Kiina on hyödyksi myös EU-maille.

"Siltojen rakentaminen yhteiskuntien ja talouksien välille auttaa purkamaan poliittisia esteitä ja epäluottamusta. Mitä tiiviimmät yhteydet meillä on, sitä helpommin voimme löytää yhteisiä poliittisia ratkaisuja ja tuoda kansalaisille vaurautta".

EU-virkamies huomautti, että EU ja Kiina vastaavat yhdessä 65 prosentista maailman bruttokansantulosta. Kiinan, Intian ja muun Etelä-Aasian muodostamassa ympyrässä elää enemmän ihmisiä, kuin muualla maailmassa yhteensä. Alueen talouskasvu on myös maailman nopeinta.

JAA