Päämainos
Elinkeinoelämä haluaa uuden osinkoveromallin
Kuljetukset 05.03. 12:10

Elinkeinoelämä haluaa uuden osinkoveromallin

Valtion verotulot putoaisivat vuositasolla 400-600 miljoonaa euroa, mutta mallilla olisi myös kasvuvaikutuksia.

05.03.2019
Teksti Esko Lukkari

Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Perheyritysten liitto ja Keskuskauppakamari haluavat osinkoverotuksen kokonaisuudistusta. Ehdotettu malli tukisi järjestöjen mielestä yritysten kasvua, vahvistaisi työllisyyttä ja kannustaisi innovaatioihin. Suomen Yrittäjille kolmikon veromalli ei kuitenkaan kelvannut.

Malli toisi liittojen mielestä suomalaisen osinkoverotuksen 2020-luvulle, jossa osaamisella ja aineettomalla omaisuudella on entistä suurempi merkitys yritysten liiketoiminnassa.

Järjestöt tiedottivat veromallistaan 28.2.

Järjestöjen mallin voi tiivistää viiteen pääkohtaan:

  1. Koskee sekä listaamattomia että listattuja yhtiöitä.
  2. Kohtelee aineetonta ja aineellista omaisuutta yhdenvertaisesti. Se ei perustu yhtiön nettovarallisuuteen.
  3. Osinko on aina saajansa pääomatuloa, ts. ansiotulo-osingosta luovutaan.
  4. Listaamattomien yhtiöiden jakamien osinkojen kokonaisverorasitus eli osakkaan ja yhtiön maksama vero on yhteensä 26 prosenttia 30 000 euroon saakka (nykyinen taso).
  5. Listattujen yhtiöiden sekä listaamattomien yhtiöiden 30 000 euron ylittävien osinkojen kokonaisverorasitus on lähellä nykyistä pääomaverokantaa.

 

Ehdotettu malli vastaisi järjestöjen mukaan hyvän verojärjestelmän ominaisuuksia: se olisi neutraali, läpinäkyvä ja yksinkertainen ja ottaisi huomioon, että osaamisella ja aineettomalla omaisuudella on entistä suurempi merkitys suomalaisyritysten liiketoiminnassa. Malli kohtelisi kasvu- ja innovaatioyrityksiä tasapuolisesti suhteessa aineellista pääomaa hyödyntäviin yrityksiin, joten se tukee käynnissä olevaa rakennemuutosta kohti aineettomiin omaisuuseriin ja osaamiseen perustuvaa yritystoimintaa.

Malli kannustaisi liittojen mukaan liiketoiminnan kannalta perusteltuihin investointipäätöksiin ja osingonjakopolitiikkaan sen sijaan, että verotukselliset perusteet vaikuttavat päätöksentekoon. Mallin avulla pääomat ohjautuvat taloudessa tehokkaasti ilman verotuksellisia ohjausvaikutuksia. Samalla se helpottaa yritysten sukupolvenvaihdoksia.

Vähentäisi verosuunnittelua

Ehdotus vähentäisi tarvetta ja mahdollisuuksia verosuunnitteluun sekä edistää verotuksen ennustettavuutta. Se helpottaa yhtiöiden kasvua ja niiden työllistämismahdollisuuksia madaltamalla listautumiskynnystä ja parantamalla mahdollisuuksia oman pääoman ehtoisen rahoituksen hankkimiseen. Uusi malli edesauttaa työllisyystavoitteiden saavuttamista.

Esitetty malli edistäisi järjestöjen mukaan sijoitusmuotoneutraliteettia ja toisi osakesijoittamisen samalle viivalle muiden sijoitusmuotojen kanssa, koska osingonjaon kokonaisverorasitus vastaa muiden sijoitusten verorasitusta. Malli yksinkertaistaa huomattavasti osinkoverotusta yritysten näkökulmasta ja se on hallinnollisesti yksinkertainen myös kansainvälisen verotuksen tilanteissa.

Osinkoveromallin positiivisten vaikutusten vahvistamiseksi elinkeinoelämän järjestöt esittävät myös pääomaverotuksen progression poistamista osana kokonaisuudistusta.

Ilman käyttäytymismuutoksia ehdotettu osinkoveromalli vähentää verotuloja 400–600 miljoonaa euroa, josta pääomaveron progression poiston osuus on vajaat 200 miljoonaa. Veronkevennys jakautuu lähes puoliksi listaamattomien ja listayritysten kesken. Osinkoveromuutoksella tavoitellaan kuitenkin myönteisiä kasvuvaikutuksia, jotka pienentävät osaltaan verotuottojen laskua.

JAA