Päämainos
Hankinta-Suomen ohjelmapäällikkö Martina Nisula (vas.) uskoo, että julkisten hankintojen osana voidaan synnyttää myös uusia innovaatioita. Oikealla ohjelmajohtaja Tarja Sinivuori-Boldt.
Hankinta 22.02. 10:32

Hankinta-Suomen ohjelmapäällikkö Martina Nisula (vas.) uskoo, että julkisten hankintojen osana voidaan synnyttää myös uusia innovaatioita. Oikealla ohjelmajohtaja Tarja Sinivuori-Boldt.

Kansallinen strategia terävöittää julkisia hankintoja

Julkisiin hankintoihin liittyviä erilaisia kehittämistarpeita ei voida edistää pelkästään lainsäädännön keinoin, vaan siihen tarvitaan yhteinen suunta. Sellaisen tarjoaa syksyllä julkaistu kansallinen julkisten hankintojen hankintastrategia.

22.02.2021
Teksti Ari Rytsy kuvat Jari Härkönen

Julkiset organisaatiot käyttävät vuosittain arviolta 35 miljardia euroa hankintoihin. Jos tätä huomattavaa ostovolyymia käytetään järkevästi, voidaan sen avulla saavuttaa koko kansantaloudelle merkityksellistä yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja parantaa julkisen talouden kestävyyttä. Ei siis ihme, että nykyisessä hallitusohjelmassa on 27 julkisiin hankintoihin liittyvää tavoitetta.

Valtiovarainministeriö asetti syyskuussa 2019 yhteistyössä Kuntaliiton kanssa Vaikuttavat julkiset hankinnat -toimenpideohjelman (Hankinta-Suomi) kansallisen julkisten hankintojen strategian laatimiseksi, julkisten hankintojen toimijoiden yhteistyön lisäämiseksi ja hankintojen vaikuttavuuden kehittämiseksi. Toimenpideohjelmassa on laadittu Suomen ensimmäinen kansallinen julkisten hankintojen strategia, joka julkaistiin syyskuussa 2020.

”Strategiaa on valmisteltu laajassa yhteistyössä hankintojen ammattilaisten ja strategisen johdon kanssa sekä valtio- että kuntasektorilta. Valmistelutyössä on ollut mukana hankintayksiköiden ja tarjoajien edustajia sekä julkisia hankintoja tukevien asiantuntijaorganisaatioiden edustajia”, kertoo finanssineuvos ja Hankinta-Suomen ohjelmajohtaja Tarja Sinivuori-Boldt.

Kärkinä johtaminen ja hankintataidot

Julkisten hankintojen strategia koostuu kahdeksasta strategisesta tahtotilasta ja niitä konkretisoi 25 tavoitetta. Kehittämisen kärkinä ovat strateginen johtaminen sekä hankintataitojen edistäminen.

Tietojohtaminen ja vaikuttavuuden arviointi puolestaan tukevat strategista johtamista. Kehittämistyön keskiössä on toimivien ja laadukkaiden tuotteiden ja palveluiden hankkiminen siten, että kaikki osapuolet ovat osallisina prosessissa ja markkinat ovat elinvoimaiset. Hyviä tarjouksia voidaan saada vain, jos yritykset kokevat julkiset hankinnat houkutteleviksi.

”Julkisten hankintojen osana voidaan synnyttää myös uusia innovaatioita. Näiden elementtien kehittämisen avulla on mahdollista saavuttaa taloudellista, sosiaalista ja ekologista kestävyyttä”, vahvistaa Hankinta-Suomen ohjelmapäällikkö Martina Nisula.

Strategian valmistelun yhteydessä laaditussa tilannekuvassa korostuu se, että Suomessa on jo pitkään tehty hyvää kehittämistyötä kunta- ja valtiosektorilla sekä useiden eri asiantuntijaorganisaatioiden toimesta. Osaamista on siis runsaasti. Yhteisellä kansallisella strategialla ja laaja-alaisella yhteistyöllä on kuitenkin mahdollista saavuttaa pitkän aikavälin vaikuttavuutta.

Strategian toiminnaksi saattaminen perustuu erikseen perustettaviin teemaryhmiin. Teemaryhmien tehtävänä on suunnitella ja käynnistää valmistelun aikana identifioidut konkreettiset toimet, joilla edistetään julkisten hankintojen strategian tavoitteiden saavuttamista. Teemaryhmiin kutsutaan avoimesti mukaan tutkijoita sekä asiantuntijoita kaikista hankintojen sidosryhmistä kuten hankintayksiköistä, tarjoajista ja asiantuntijaorganisaatioista.

Mittarit seuraavat tavoitteiden toteutumista

Hankintastrategian toimeenpanossa tullaan muun muassa luomaan kuntien ja valtion hankintayksiköille työkaluja ennaltaehkäistä ja puuttua alihankkijoiden ihmisoikeusloukkauksiin niin suomalaisilla kuin ulkomaisilla työpaikoilla.

Joidenkin toimenpiteiden kohdalla on kyse sähköisten työkalujen kehittämisestä, mikä keventää hankintayksiköiden työtaakkaa. Tästä yhtenä esimerkkinä on rikosrekisteriotteiden automatisointi.

”Tarkoituksena on luoda uusia malleja ja hyviä käytäntöjä, joita hankintayksiköt voivat hyödyntää. Tämän lisäksi käynnistettävät toimenpiteet ja teemaryhmätyöskentely tukevat hankintayksiköitä strategian jalkauttamisessa”, Nisula sanoo.

Strategian muuttumista toiminnaksi seurataan yhteistyössä VTT:n kanssa laadituilla mittareilla. Kattavan kuvan saamiseksi on luotu niin sanottu laaja-alainen vaikuttavuusmalli, joka auttaa tarkastelemaan eri vaikuttavuuden kriteereitä tasapainoisesti.

Mittareiden tuottaman tiedon avulla voidaan ohjata tulevia toimia ja resursseja. Erilaisia mittareita on yhteensä 27, ja mitattavaa tietoa kerätään eri tietolähteistä monipuolisesti.

Mittareita päivitetään strategisten tavoitteiden täsmentyessä, jotta niistä saadaan mahdollisimman tarkkaa tietoa eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta.

”Tahtotilana on, että strategian vaikutukset näkyvät myös loppukäyttäjälle, kuten esimerkiksi kunnan asukkaille siten, että heille tarjottavat palvelut ovat laadukkaita ja ne on tuotettu vastuullisesti”, summaa Tarja Sinivuori-Boldt.

Artikkeli on julkaistu alunperin Osto&Logistiiikan numerossa 6/2020. 

JAA