Lappeenrannan kaupunki ja LUT-yliopisto teettivät alihankintaselvityksen
"Selvityksen tärkeimpänä tavoitteena oli kartoittaa, kuinka paljon isot yritykset hankkivat maakunnan ulkopuolelta muun muassa huoltoa, valmistusta, suunnittelua tai kunnossapitoa, ja kuinka paljon tästä olisi mahdollista hankkia maakunnan yrityksiltä."
18.07.2022
Teksti Osto&Logistiikka
Lappeenrannan kaupungin Wirma yrityspalvelut ja LUT-yliopisto toteuttivat 11.1.–11.5.2022 Etelä-Karjalan alihankintaselvityksen 2022. Tarkoituksena oli selvittää isojen valmistavien yritysten alihankintatarpeita, kertoo projektipäällikkö Boris Karandassov Lappeenrannan kaupungilta.
Selvityksessä haastateltiin 32 Etelä-Karjalassa toimivaa valmistavaa yritystä, joilla on alihankintaa. Näistä 16 oli suuria yrityksiä ja 16 pk-yrityksiä.
Mukaan selvitykseen valittiin Taloustutka-hakemistosta Etelä-Karjalaan tai muualle rekisteröidyt maakunnassa toimivat suurimmat valmistavat yritykset sekä sellaiset valmistavat yritykset, joihin oltiin yhteydessä alkuvuonna 2022. Yritykset ilmoittivat käyttävänsä alihankintaostoihin vuosittain 294 miljoonaa euroa, joista 42 % on huoltoa tai kunnossapitoa sekä 36 % valmistusta ja osavalmistusta. Näissä painotus on ollut alihankinnoissa metallialalta, mutta joukossa on myös alihankintaa muilta toimialoilta.
Kustannustehokkuus ja laatu ohjaavat alihankintavalintaa
Selvityksen tuloksissa kävi ilmi, että alihankinnasta ostaminen on monilla strateginen valinta, kun keskitytään ydinosaamiseen. Useat asiakasyritykset ovat menossa tähän suuntaan ja toimittajien toivottaisiin olevan aktiivisia asiakkaiden suuntaan.
Kyselyn perusteella alihankintaa tarjoavissa yrityksissä täytyisi kasvattaa myös kunnossapidosta riippumattoman valmistuksen osuutta, jolloin yritysten henkilövahvuus ja kapasiteetti saataisiin korkeammalle tasolle vuoden ympäri.
Perinteisesti työvoimavaltaisten tuotteiden valmistuksen tehostaminen auttaisi kilpailemaan tuotannosta edullisemman työvoiman maiden kanssa. Palautteiden mukaan, jos toimintaa saataisiin tehostettua, se auttaisi saavuttamaan asiakkaiden eniten arvostamaa yhdistelmää eli kustannustehokkuutta ja laatua.
Kyselyselvityksen vastausten perusteella toimittajien olisi hyvä keskittyä asiakkaan edun kasvattamiseen seuraavasti:
- Tarjotaan nopeampaa palvelua
- Huolehditaan palveluiden ja tuotteiden kilpailukykyisestä hinnoittelusta
- Pyritään tiiviimpään yhteistyöhön asiakkaan kanssa
- Pidetään henkilökunnan osaaminen korkealla tasolla
- Laajennetaan omaa osaamisaluetta
- Yritysten ymmärrettävä vahvuutensa ja kehitettävä sen osaamista
Isot yritykset ovat hyvin erilaisia tarpeissaan, mutta myös samanlaisia omia metallituotteitaan valmistavien kanssa: laitelinjojen uudistukset, uudisrakentaminen ja muutokset vaativat suunnittelua ja kokonaisuuksien teettämistä. Usein ostoja tarvitaan metallirakenteisiin liittyen.
Muualta kuin Etelä-Karjalasta hankittavien erikoispalveluiden ja -prosessien kirjo on laaja. Markkinat eivät riitä kuin muutamalle toimijalle Suomessa. Tämä ymmärretään erittäin hyvin myös ostajien keskuudessa. Kyselyn mukaan paikallinen toimija voi vastata haasteeseen laajentamalla omaa ydinosaamisaluettaan.
Pääseminen isojen yritysten toimittajaksi on usein vaativa prosessi niin pienelle yritykselle kuin alihankkijoita arvioivalle isolle yritykselle itselleen.
"Potentiaalisten toimittajien pitää kehittää omaa toimintaansa ja olla aktiivisesti yhteydessä asiakkaisiinsa tarjoamalla omaa osaamistaan ja helpottamalla hankintaosaston uusien toimittajien kartoitustyötä", sanoo Karandassov.
Kyselyselvityksen perusteella alueen kaupunkien ja kuntien on jatkettava omia hyviä käytäntöjä, joilla saadaan yrittäjien äänet kuuluviin. Kaupunkien ja kuntien on panostettava hyvään yritysyhteistyöhön sekä sujuvampaan kaavoitus-, rakennus-, infra- ja tilakysymysten käsittelyyn.
Alihankintaselvitys tehtiin Metalliverkostosta elinvoimaa -hankkeessa, jossa kehitetään eteläkarjalaista metallialan yritysverkostoa Metalreality Networkia vuosina 2020–2022. Hanketta koordinoi Lappeenrannan kaupungin Wirma yrityspalvelut. Hanke on saanut rahoitusta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta, ja sitä rahoittaa Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston osuus on 118559,61 € ja valtion osuus on 163725,19 €.
