Joensuun on vuoden 2025 paras infratilaaja
”Kaupunki hyödyntää vuoropuhelua, edistää digitalisaatiota ja vähäpäästöisiä menetelmiä”.
10.04.2026
Teksti Esko Lukkari
Kuntaliitto ja INFRA ry ovat antaneet Joensuun kaupungille vuoden 2025 Paras infratilaaja -tunnustuksen. Aiempi tunnustus myönnettiin vuonna 2021 Espoon kaupungille.
Paras infratilaaja -tunnustus jaettiin nyt toista kertaa. Tunnustus jaettiin kuntatekniikan kehittämisen KEHTO-foorumin tapaamisessa Hämeenlinnassa.
Joensuu on Infra ry:n 27.3. jakaman tiedotteen mukaan avoin ja kehitysmyönteinen infratilaaja, joka tekee tiivistä yhteistyötä alueen yritysten ja koulutusorganisaatioiden kanssa. Kaupunki hyödyntää säännöllistä markkinavuoropuhelua sekä edistää digitalisaatiota ja vähäpäästöisiä toteutusmenetelmiä.
”Joensuu painottaa kaikissa infrahankinnoissaan vähäpäästöisiä ja tehokkaita toteutusmenetelmiä sekä kehittää jatkuvasti toimintatapojaan ilmastoystävällisten ratkaisujen tukemiseksi. Kaupungin hankinnoissa on muun muassa sovittu koneohjausmallien käyttöönotosta vähimmäisvaatimuksena. Tämä on edistänyt alan digitalisaatiota sekä työskentelyn tarkkuutta ja tehokkuutta”, kaupungininsinööri Tero Toivanen kehuu tiedotteessa.
Joensuu kehittänyt infrapalveluita
Joensuu on ollut mukana esimerkiksi kuntien infrapalveluiden organisoinnin ja hankinnan kehittämisryhmissä. kaupunki tekee INFRA ry:n kanssa yhteistyötä infra-alan houkuttelevuuden parantamiseksi, nuorten kiinnostuksen herättämiseksi ja osaavan työvoiman pysyvyyden varmistamiseksi.
Kaupungin infrahankkeet perustuvat tiiviiseen yhteistyöhön alueen yritysten, INFRA ry:n sekä koulutusorganisaatioiden kanssa.
Papinkankaan rakennushanke on ollut erinomainen käytännön esimerkki siitä, miten kaupunki rakentaa yhteistyötä yritysten, oppilaitosten ja järjestöjen kanssa ja luo alan toimijoille yhteisen kehittämisalustan.
”Urakkamalli oli poikkeuksellisen yhteistoiminnallinen: kaupunki kilpailutti urakan ehdolla, että se toteutetaan opetustyömaana siten, että opiskelijat suorittavat varsinaiset työt urakoitsijan johdolla. Opiskelijat toimivat pääurakoitsijan alaisuudessa ja saivat käyttöönsä urakoitsijan koneet ja laitteet, jolloin työ toteutettiin mestari–kisälli-periaatteella”, Toivanen sanoo.
