Päämainos

Kapasiteettimarkkinan aloitus lykkäytyy

Kansallisten sääntelyviranomaisten hyväksyntä vie enemmän aikaa kuin arvioitiin.

01.11.2019
Teksti Esko Lukkari

Suunnitteilla oleva Pohjoismaiden automaattisen taajuudenhallintareservin kapasiteettimarkkina voidaan ottaa käyttöön aikaisintaan vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä. Kansallisten sääntelyviranomaisten hyväksyntäprosessi vie enemmän aikaa kuin on aiemmin arvioitiin.

Optimistisin ennuste taajuudenhallintareservin (aFRR) kapasiteettimarkkinan käynnistymiselle on ensi syksy. Pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt lupaavat lisätietoja alkamisajasta ensi vuoden ensimmäisen vuosineljänneksen aikana.

Fingrid tiedotti asiasta 25.10.

Viime huhtikuussa pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt – Svenska kraftnät, Energinet, Fingrid ja Statnett – antoivat aFRR-kapasiteettimarkkinan tasehallinnasta ehdotuksia kansallisille sääntelyviranomaisille.

Sääntelyviranomaisten hyväksyntä on edellytys yhteismarkkinan käyttöönotolle. Kansalliset sääntelyviranomaiset ovat nyt antaneet palautetta, ja osana hyväksyntäprosessia kantaverkkoyhtiöitä pyydetään tekemään muutoksia ehdotukseen.

”Kun jätimme ehdotukset tämän vuoden keväällä, oletimme optimistisesti, että aFRR-kapasiteettimarkkina voisi käynnistyä vuoden 2020 ensimmäisten kuukausien aikana. Sääntelyviranomaisten kanssa käytyjen keskustelujen aikana on käynyt selväksi, että arviomme eivät tule toteutumaan”, ohjelmajohtaja Jakob Aldrin sanoo tiedotteessa.

aFRR-reservi turvaa käyttövarmuutta 

aFRR-kapasiteettimarkkinan tarkoituksena on varmistaa aFRR-reservien saatavuus käyttövarmuuden turvaamiseksi. Pohjoismaisella synkronialueella tarvitaan riittävä aFRR-valmius, jotta uuteen 15 minuutin tasehallintamalliin voidaan siirtyä turvallisesti. aFRR-kapasiteetin pohjoismaista yhteismarkkinaa yhdessä tarjousalueiden välisten siirtokapasiteettien allokoinnin kanssa pidetään tehokkaimpana tapana varmistaa aFRR-kapasiteetin likviditeetti ja saatavuus.

”Yhteisen aFRR-kapasiteettimarkkinan käyttöönotto pohjoismaisessa sähköjärjestelmässä on uuden tasehallintamallin kulmakivi”, ohjelmajohtaja Aldrin sanoo.

 ”Kun yhteinen pohjoismainen aFRR-kapasiteetin hankinta ja päivittäinen dynaaminen siirtokapasiteetin varaus tarjousalueiden välillä otetaan käyttöön, säätöresurssien saatavuus paranee alueellisesti. Jos yhteismarkkinaa ei ole, säätävän kapasiteetin varmistaminen jokaisella tarjousalueella johtaa oletettavasti alueiden välisen siirtokapasiteetin tehottomampaan käyttöön ja korkeampiin kustannuksiin loppukäyttäjälle”.

JAA