Päämainos

Keskuskauppakamari on tyytyväinen poistovähennykseen

Hallituksen veromuutokset kirittävät myös yritysten energiatehokkaita investointeja.

25.09.2019
Teksti Esko Lukkari

Keskuskauppakamari pitää hyvänä, että hallitus vauhdittaa investointeja kone- ja laiteinvestointien menojäännöspoiston nostolla 25 prosentista 50 prosenttiin.

Korotus olisi voimassa vuosina 2020-2023. Korotetut poistot koskivat tehtaassa käytettäviä koneita ja laitteita ja myös palveluyrityksiä.

Hallitus kannustaa yrityksiä myös tutkimus- ja innovaatiohankkeisiin. Yrityksille myönnettäisiin 50 prosentin ylimääräinen verovähennys yhteistyössä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa tehtyjen tutkimus- ja innovaatiohankkeiden rahoitusmenoista vuosina 2020-2023.

Keskuskauppakamari julkisti kannanottonsa 19.9.

”Korotetut poistot merkitsisivät yrityksille lykkäystä veronmaksuun, kun koneen tai laitteen käyttöönottovuonna jo puolet hankintahinnasta voisi vähentää verotuksessa. Tämä kannustaisi investoimaan esimerkiksi energiatehokkaampiin koneisiin ja laitteisiin”, sanoo tiedotteessa Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää

”Myös tutkimusyhteistyökannustimen voidaan ajatella lisäävän puhtaampien ja energiatehokkaampien ratkaisujen etsimistä”, Kujanpää sanoo.

Veronkorotukset haitallisia

Energiatehokkaita investointeja kirittävät myös budjettiriihen veronkiristykset. Hallitusohjelmassa sovittu liikennepolttoaineiden 250 miljoonan euron veronkiristys toteutetaan kokonaisuudessaan elokuussa 2020. Lisäksi työkone- ja lämmityspolttoaineiden verotusta kiristetään yhteensä 100 miljoonalla eurolla vuosina 2021–2023. Parafiinisen dieselöljyn 120 miljoonan euron veronalennus poistetaan asteittain.

”Veronalennusta olisi ollut järkevää tarkastella yhdessä muiden toimenpiteiden kanssa osana liikenteen vero- ja maksu-uudistusta. Korotusten siirtyminen maantiekuljetusten hintoihin lisää kaupan ja teollisuuden kustannuksia. Pitkien etäisyyksien takia se vaikuttaa haitallisesti Suomen kilpailukykyyn”, sanoo Keskuskauppakamarin liikenne- ja elinkeinopolitiikan johtava asiantuntija Päivi Wood.

Budjettiriihen mukaan energiaverouudistus käynnistyy keväällä 2020. Sen osana ratkaistaan turpeen verokohtelu. Odotettua II veroluokan sähköveron alennusta lykätään budjettiriihen mukaan vuosille 2021–2022.

Budjettiriihi päätti kolminkertaistaa sähköautojen latausinfraan varatut määrärahat. Keskuskauppakamarin vastuullisuusasiantuntija Eero Yrjö-Koskinen pitää päätöstä perusteltuna mutta toivoo, että vastaavia panostuksia tehtäisiin myös muihin vähähiilisiin liikennemuotoihin.

Ympäristöministeriön mukaan liikennebiokaasun käyttöä vauhditetaan yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa.

”Vähähiilisten vaihtoehtojen käyttöönottoa voisi tukea esimerkiksi julkisten hankintojen kautta, jolloin vähäpäästöisyys asetetaan yhdeksi valintakriteeriksi. Samaa periaatetta tulisi soveltaa kaikkiin julkisiin hankintoihin”, Yrjö-Koskinen sanoo.

JAA