Matkailulle koronasta hurja takaisku
Hankinta 07.05. 08:56

Matkailulle koronasta hurja takaisku

Matkailun rahavirta putoaa Suomessa tänä vuonna pandemian vuoksi jopa 60–70 prosenttia.

07.05.2020
Teksti Esko Lukkari

Matkailu saa koronasta hurjan takaiskun. Mikäli sen elpyminen alkaa syyskuussa, alan kysyntä supistuu tänä vuonna 60 prosenttia eli noin 9,8 miljardia euroa. Jos elpyminen siirtyy joulukuulle, kysyntä supistuu 70 prosenttia eli 10,9 miljardia euroa.

Arvioiden keskeisenä mittarina on matkailukysynnän eli matkailijoiden rahankäytön kehitys.

Suomalaisten ja ulkomaisten matkailijoiden Suomessa käyttämä rahan määrä eli matkailukysyntä oli vuonna 2019  arviolta 16,1 miljardia euroa. Siksi kestäisi ainakin vuoteen 2022 ennen kuin kysyntä palautuu viime vuoden lukuihin.

Työ- ja elinkeinoministeriö on virkatyönä laatinut matkailukysyntää kuvaavat arviot Visit Finlandin, Tilastokeskuksen ja Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n kanssa.

Työ- ja elinkeinoministeriö tiedotti asiasta 6.5. 

Kotimaanmatkailussa kovin pudotus

Kotimaanmatkailun kysyntä supistuu arvioiden mukaan 50–60 prosenttia eli 4,5–5,1 miljardia euroa vuonna 2020. Sen osuus on lähes 55 prosenttia Suomen matkailun kokonaiskysynnästä ja kannattelee siten monen matkailuyrityksen kassavirtaa.

Koronakriisi leikkaa ulkomaisesta matkailukysynnästä yli 70 prosenttia eli 3,5–3,9 miljardia euroa. Tämä on merkittävä osuus Suomen palveluviennistä, josta matkailu muodostaa 16 prosenttia ja on näin kolmanneksi merkittävin palveluviennin ala. Matkailuvienti on viimeisten vuosien ajan ollut vahvassa kasvussa.

Suomalaisten ulkomaanmatkailusta aiheutuva kotimaan kysyntä vähenee suhteellisesti eniten, lähes 80 prosenttia eli noin kaksi miljardia euroa. Ulkomaanmatkailun osuus matkailun kokonaiskysynnästä on noin 15 prosenttia. Suurin osa tästä muodostuu kotimaisten lento- ja laivaliikenteen sekä matkatoimistojen palveluista.

Kotimaa elpyy nopeammin

Matkailukysynnän palautuminen erityisesti Suomeen suuntautuvan matkailun ja suomalaisten ulkomaanmatkailun osalta tapahtuu huomattavasti kotimaanmatkailun kysyntää hitaammin.

Arviot kuvaavat koronaviruksen vaikutuksia matkailun kokonaisuuteen Suomessa. Kehityksen arviointi perustuu kansainvälisiin ja kansallisiin tutkimuksiin ja arvioihin koronapandemian vaikutuksista matkailualalle ja alan kehityksestä pandemian jälkeen. Näkemykset on suhteutettu Tilastokeskuksen ja Visit Finlandin tuottaman Matkailutilinpidon lukuihin.

Arviot perustuvat 30.4. tilanteeseen ja arvioita tullaan päivittämään säännöllisesti. Arvioita hyödynnetään suunniteltaessa matkailualan elvytystoimenpiteitä kansallisella tasolla. Suomen matkailustrategian keskeisenä tavoitteena on Suomen matkailuyritysten kestävän kasvun ja uudistumisen vahvistaminen. Kasvun seurannassa keskeisenä mittarina on matkailukysynnän eli matkailijoiden rahankäytön kehitys.

JAA