Saint-Gobainille Raaheen sementtiä korvaava tehdas

Saint-Gobain on avannut uuden teräskuonasta sementtiä korvaavaa materiaalia tuottavan uudenlaisen laitoksen Raahessa. 

Investoinnin arvo on 13 miljoonaa euroa. Laitos hyödyntää raaka-aineenaan SSAB:n terästehtaalla prosessissa muodostuvaa senkkakuonaa. Oulun yliopisto on tukenut innovatiivista hanketta.

Oulun yliopistossa mineraalikiertotaloutta ja sementtiä korvaavia materiaaleja on tutkittu 15 vuotta. Alalle on tullut jo useita kaupallisia toimijoita, mutta Raahen senkkakuonanjalostuslaitos on suurin investointi Suomessa. Saint-Gobainin ja SSAB:n hankkeelle myönnettiin EU:n  NextGenerationEU-rahoitusta Suomen kestävän kasvun ohjelmasta noin 35 prosenttia. 

Kolmannes sementin korvikkeeksi

Laitos käsittelee vuosittain noin 60 000 tonnia senkkakuonaa, josta noin kolmannes jalostetaan sementtiä korvaavaksi materiaaliksi. Loput palautuvat terästehtaalle eroteltuna. Koska sementin tuotanto aiheuttaa noin 8 prosenttia vuosittaisista hiilidioksidipäästöistä, senkkakuonan hyödyntäminen vähentää päästöjä merkittävästi: arviolta noin 20 000 tonnia vuodessa Saint-Gobainin omassa toiminnassa.

Erityisesti senkkakuonaa on tutkittu vuodesta 2013 lähtien professori Mirja Illikaisen ja professori Päivö Kinnusen vetämissä projekteissa. Kinnusen mukaan Raahen tehtaaseen tehty investointi on tärkeä etappi, sillä 12 vuotta sitten syntynyt idea-raakile on saatu puserrettua valmiiksi ratkaisuiksi, joka on vaatinut valtavan paljon yhteistyötä, luottamusta ja riskien ottoa.

Mineraalikiertotaloutta ovat rahoittaneet Business Finland, Suomen Akatemia, Euroopan komissio, Euroopan aluekehitysrahasto, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulun yliopiston Kvantum-instituutti, yksityiset säätiöt sekä yritykset.

Pohjois-Suomessa olisi potentiaalia

Kinnunen muistuttaa, että erityisesti Pohjois-Suomessa on valtavasti hyödyntämättömiä mineraalisivuvirtoja.

”Vaikka 60 000 tonnia kuulostaa paljolta, se on vain pieni osa koko Suomen mineraalisivuvirroista. Meillä on paljon potentiaalia. Mineraalisten jätevirtojen lisäksi Suomessa on myös korkea jätevero, osaavaa työvoimaa ja teknologiaosaamista, joka tekee Suomesta ideaalin maan kehittää edistyneistä kiertotalouden ratkaisuja”, hän sanoo tiedotteessa.

”Resilienssi on nyt pinnalla. Mitä enemmän olemme riippuvaisia ulkomaisista raaka-aineista, sitä haavoittuvampia olemme. Kiertotaloustutkimus tukee yhteiskunnan kestävyyttä – ja lisäksi jos siihen ei panosteta, hukkaamme vuosittain miljardien eurojen arvosta materiaaleja,” Yliniemi sanoo.

Muiden teollisuuden sivuvirtojen ja vähähiilisten sementtien tutkimustyö jatkuu. Yksi tämän hetken polttavista aiheista on terästeollisuuden masuuniprosessin muuttaminen vetypelkistysprosessiin, jolloin masuunikuonaa ei enää synny; sen sijaan muodostuu valokaariuunikuonaa.

”Kestävien ratkaisujen kehittäminen valokaariuunikuonan hyödyntämiseen portland-sementin korvaajana on laajan mielenkiinnon kohteena globaalistikin”, prosessimetallurgian professori Timo Fabritius toteaa.