Suomi jää verrokeista EU:n puiteohjelmissa
Hankinta 14.01. 10:44

Suomi jää verrokeista EU:n puiteohjelmissa

”Ruotsiin, Tanskaan, ja Norjaan verrattuna Suomi pitää peräpäätä lähes kaikilla käytetyillä mittareilla”.

14.01.2021
Teksti Esko Lukkari

Suomi on pärjännyt EU:n Horisontti 2020 -puiteohjelmassa keskinkertaisesti. Tutkimus- ja innovaationeuvoston asettamat kasvutavoitteet on saavutettu ja saadulla rahoituksella mitattuna Suomi on sijalla 13 Kreikan jälkeen. 

Vertailumaihin (Ruotsi, Tanska, Norja, Irlanti, Itävalta ja Sveitsi) verrattuna Suomi pitää sen sijaan peräpäätä lähes kaikilla käytetyillä mittareilla.

"Vaikka suomalaiset tutkimuslaitokset, erityisesti VTT, ovat pärjänneet verrattain hyvin, suomalaisyliopistot ovat pärjänneet selvästi huonommin". 

Näin sanoo EU:n Horisontti 2020 -puiteohjelman hakemus- ja osallistumistilastoja EU:n puiteohjelmia analysoinut Aalto-yliopistossa tuotantotaloutta opiskeleva Oona Kallela Business Finlandin verkkosivun blogissaan 8.1. Hän toimi korkeakouluharjoittelijana Business Finlandin kansallisen EU:n puiteohjelmien yhteystoimistossa EUTI:ssa.

Tutki tilastoja kuukausia

Kallela tutki seitsemän kuukautta tilastoja ja joulukuussa julkaistiin laaja suomalaismenestystä analysoiva tilastokatsaus. 

Kallelan mukaan raportissa mainittu "onnistumisprosentti" (success rate), joka on laskettu karkeasti jakamalla suomalaisten hyväksytyt osallistumiset hankkeisiin kaikilla suomalaisten osallistumisilla hakemuksiin. Suomen onnistumisprosentti on 14,6, joka on noin prosenttiyksikön EU-maiden onnistumisprosentin alapuolella.

Onnistumisprosentti ja tilastot raportissa tarkastelevat hänen mukaansa panostuksia eivätkä ota kantaa tuloksiin tai vaikuttavuuteen. Ne eivät siis kerro mitään itse projekteista, suomalaisten osuudesta niihin tai projektien vaikutuksesta. Onnistumisprosentti ei siis kerro mitään siitä, että suomalainen tutkimus ja innovaatiot olisivat jotenkin huonompia kuin muiden maiden. 

Hakuaktiivisuus nostettava esiin

”EU-tasolla kilpailu on kovaa ja vain kovimmat pärjäävät, joten myös kovaa hakuaktiivisuutta tulisi nostaa positiivisesti esille”, hän kirjoittaa.

Onnistumisprosentti on vain yksi käytössä oleva mittari ja debattia siitä, mitkä ovat tutkimus- ja innovaatiotoiminnan tulokset, mittarit ja vaikuttavuus, on käyty jo vuosikymmeniä. Ennen kuin voimme alkaa analysoimaan projektien tuloksia, tulisi määrittää mitä pidetään "tuloksena", Kallela kirjoittaa. Lisäksi moni Horisontti 2020 -projekti on vielä käynnissä.

Kallelan mukaan tilastokatsaus on sukellus Horisontti 2020 -ohjelmaan suomalaisten osalta, mutta se tarjoaa lukuja vain yhdestä näkökulmasta. 

”Laajempi osallistumisen katsaus sekä tulosten ja vaikuttavuuden analyysi vaatisivat huomattavan määrän resursseja, rahoitusta, osaamista ja aikajännettä”, hän sanoo.


 

JAA