Valio nollaa maidon hiilijalanjälkensä
Hankinta 26.11. 10:43

Valio nollaa maidon hiilijalanjälkensä

Yhtiö aikoo asteittain luopua tehtaittensa lämmöntuotannossa fossiilisisista polttoaineista.

26.11.2019
Teksti Esko Lukkari kuvat Valio

Valio aikoo nollata maitonsa hiilijalanjäljen vuoteen 2035 mennessä. Yhtiö on tehnyt viime kesän aikana kolme hankintasopimusta, joilla se vähentää tehtaissaan fossiilisten polttoaineiden käyttöä. 

”Tavoitteena on luopua lopulta kokonaan fossiilisista polttoaineista. Nyt energiaa tuotetaan vielä polttamalla, mutta jonain päivänä tilanne voi olla se, että kaikki energia saadaan sähköllä hiilidioksidivapaasti. Elämme siis eräänlaista ylimenokautta”, sanoo Valion energiapäällikkö Peter Fabritius yhtiön verkkosivun uutisessa 23.9.

Adven Oy operoi Valion tehtaiden energialaitoksia eri puolilla Suomea. Valion ja Advenin yhteistyö Seinäjoella laajenee, kun sinne rakennetaan uusi neljän megawatin kattilalaitos. Siinä poltetaan lähiseudulta saatavia puupohjaisia biopolttoaineita, joilla korvataan öljyä ja turvetta. 

Helsingin Pitäjänmäen mehutehtaan tontille rakennetaan uusi biopellettejä käyttävän kahden megawatin bioenergialaitos. Tehtaan energia on aikaisemmin tuotettu maakaasulla. 

Valmistuvat ensi vuoden aikana

Seinäjoella hiilidioksidipäästöt vähenevät noin 15 000 ja Pitäjänmäellä noin 2 200 tonnia vuodessa. Valion lämmöntuotannossa käytettyjen uusiutuvien polttoaineiden osuus oli Suomessa vuonna 2018 melkein puolet ja kotimaisuusaste yli neljäviidesosaa. Jatkossa Suomessa poltettavien uusiutuvien polttoaineiden osuus lähentelee jo 60 prosenttia. Pitäjänmäen ja Seinäjoen investointien pitäisi valmistua vuoden 2020 aikana.

Valio hankkii jo nyt viidesosan sähköstään tuulivoimana.

Valio valmistaa päivittäin tuhansia tonneja tuotteita ja tuotannon eri vaiheisiin tarvitaan energiaa eli sähköä ja lämpöä. 

”Käytämme sähköä pumppujen, puhaltimien ja mekaanisen voiman tuottamiseen, siis koneiden käyttöön. Eniten sähköä tarvitaan tuotteiden jäähdytykseen ja kylmäsäilytykseen. Lämpöä taas käytetään esimerkiksi juustojen keittämiseen ja maitojauheen kuivaukseen kuumalla höyryllä. Kun maitoa pastöroidaan, tarvitaan ensin kuumaa ja heti perään kylmää. Kun mansikkajogurtti vaihtuu banaanin makuun, pitää putket pestä, ja veden kuumentamiseen tarvitaan energiaa”, sanoo tiedotteessa Fabritius.

JAA