Arktisten merien asiantuntijat koolla Suomessa
Kuljetukset 27.02. 11:08

Arktisten merien asiantuntijat koolla Suomessa

Polaarikoodi-konferenssi pohti turvallisuutta ja satelliittivalvontaa.

27.02.2018
Teksti Esko Lukkari kuvat Istockphoto

Arktisen neuvoston puheenjohtajamaa Suomi kokosi arktisen merenkulun huippuasiantuntijat Helsinkiin helmikuussa ns. Polaarikoodi-konferessiin. 

Vuoden 2017 alusta voimaan tulleen Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) Polaarikoodin tavoite on parantaa polaarialueilla purjehtivien alusten turvallisuutta ja vähentää alusten haitallisia vaikutuksia ympäristölle.  

Polaarikoodissa annetaankin polaarialueilla purjehtiville aluksille muita merialueita tiukempia turvallisuus- ja ympäristömääräyksiä. Konferenssissa keskusteltiin näiden säädösten toimeenpanosta. 

Trafin järjestämään kansainväliseen Polaarikoodi-konferenssiin osallistuivat Venäjän, Norjan, USA:n ja Kanadan korkea-arvoisat edustajat. Konferenssivieraita oli noin 130. 

Mukana olivat Arktisen neuvoston jäsenmaista USA, Kanada, Venäjä, Norja, Ruotsi, Islanti, Suomi ja Tanska. Osanottajia oli myös useista tarkkailijajäsenmaista, kuten Kiinasta, Japanista, Isosta-Britanniasta, Alankomaista ja Saksasta. Paikalla oli myös Euroopan komission ja Arktisen neuvoston sihteeristön edustajia.  

Suomesta tuli toukokuussa 2017 Arktisen neuvoston puheenjohtajamaa kahdeksi vuodeksi. Suomi järjesti Polaarikoodi-konferenssin osana puheenjohtajuuskauden ohjelmaa. 

Suomen lipun alla purjehtivat alukset ovat liikennöineet jääolosuhteissa arktisilla alueilla mm. Grönlantiin, Venäjän pohjoisiin satamiin ja Koillisväylän kautta Kaukoitään. Tämän lisäksi suomalaiset alukset ovat purjehtineet myös Etelämantereelle. 

Toimeenpano Suomelle tärkeää 

”Polaarikoodin toimeenpano on Suomelle tärkeää ja siitä syystä Trafi järjesti Polaarikoodi-konferenssin (International Conference on Harmonized Implementation of the Polar Code)”, sanoo tiedotteessa Trafin johtava asiantuntija Anita Mäkinen

”Konferenssin pääpuhuja kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) pääsihteeri Kitack Lim kiitteli Suomea konferenssin erittäin hyvästä ajoituksesta, sillä IMO:ssa on aloitettu Polaarikoodin II vaiheen valmistelu” toteaa Trafin merenkulkujohtaja Tuomas Routa.  

Mäkisen mukaan haasteena Polaarikoodin toimeenpanossa on se, että sekä merenkulkuhallinnoilla että varustamoilla on erilaisia tulkintoja siitä, mitä Polaarikoodisääntely edellyttää eli sääntely nähtiin liian tulkinnanvaraiseksi.  

Toisena haasteena on se, miten vastata miehistön koulutustarpeisiin koskien jäissä purjehtimista. Suomi on yksi harvoista valtioista maailmassa, missä löytyy osaamista jäissä purjehtimisesta. Kaksi suomalaista merenkulkuoppilaitosta Aboa Mare ja Satakunnan ammattikorkeakoulu olivatkin konferenssipaikalla kertomassa opetustarjonnastaan. 

Pelastustoimia hiottava 

Pelastustoimien turvaaminen onnettomuustilanteessa arktisilla vesillä, jossa etäisyydet ovat suuria, koetaan erityisenä haasteena. Polaarikoodi edellyttää, että alusten pelastuslaitteet takaavat evakuoitavien miehistön jäsenten ja matkustajien pysyvän hengissä viiden vuorokauden ajan. Tämä on norjalaisten tekemien kokeiden perusteella nähty lähes mahdottomaksi. Myös puutteellinen arktisen alueiden satelliittivalvonta nostettiin esiin haasteena. 

”Trafi jatkaa esiin nostettujen haasteiden tarkastelua ja suunnitelmissa on laatia niistä Suomen dokumentti IMO-kokoukseen”, sanoo Mäkinen.  

Merenkulun hallintojen lisäksi paikalla oli teollisuuden ja etujärjestöjen edustajia, mm. kansainvälisen risteilyvarustamoiden kattojärjestöstä CLIA:sta.  

”Risteilyalusten liikennöinti arktisille alueille on kasvussa ja näiden tuhansia matkustajia kuljettavien alusten turvallisuus on erittäin keskeistä”, Mäkinen muistuttaa.

JAA

LUETUIMMAT