Asfaltin rullaus vähäliikenteisiltä teiltä ei pelasta valtion taloutta

Metsäteollisuus ry:n verkkosivujen blogissa 29.5. Ilkka Hamunen sanoo, että väyläverkon korjausvelaksi arvioidaan noin 4,3 miljardia euroa, josta tieverkon osuus on noin 2,6 miljardia. Ensi vuodesta alkaen sen rahoitus laskee kehysminimiin, kun hallituksen kertaluontoinen rahoitus lakkaa. Väyläviraston mukaan rahoitus riittää vain priorisoiduille pääväylille, mutta ei keski- ja vähäliikenteiselle verkolle.

”Säästettävää ei löydy”

”Näin jatkuvasti muodostuva korjausvelka ohjataan seutu- ja yhdysteihin, joita on kilometreinä paljon, mutta joiden liikenne ei ole vilkasta. Joukon aivan vähäliikenteisimmät asfaltoidut tiet ovat sellaisia, joiden kohdalla voidaan harkita kannattaako tie muuttaa soratieksi. Ongelma on siinä, että näissä teissä ei ole säästettävää. Vähäliikenteisimpiin teihin ei nykypäätöksillä käytetä rahaa pitkään aikaan. Jopa vanhan, murenevan asfalttikerroksen poistaminen ja tiepohjan rakenteen kunnostaminen soratieksi maksaa. Säästökeinona asfaltin rullaus nykytilanteessa on siis negatiivinen ja pidemmässä juoksussakin hyvin rajallinen”, Hamunen kirjoittaa.

Hamusen mukaan tien tulevaisuutta arvioitaessa tulee huomioida tien rakennusympäristö sekä tuleva käyttö.

Soratiekin vaatii ylläpitoa

Hyväkuntoinen soratie voi palvella käyttäjiään paremmin kuin elinkaarensa lopussa oleva asfaltti. Tien tulevaisuutta arvioitaessa tulee huomioida tien rakennusympäristö sekä tuleva käyttö. Liikkuuko tiellä esimerkiksi maa- ja metsätalouden takia raskasta liikennettä? On myös huomioitava, että soratie vaatii asfalttitietä enemmän ylläpitoa. Soratie ei kestä unohtamista 20 vuodeksi.

Eduskunnan Liikenne 12 -selonteossa ennustetaan Hamusen mukaan korjausvelan kasvavan nykyisellä rahoituksella 6–8 miljardiin euroon seuraavan kymmenen vuoden aikana sen mukaan, saavatko väylät lisärahoitusta vuodesta 2030 alkaen. Tuon kokoinen korjausvelka ei olisi enää haitta, vaan este useamman teollisuudenalan kuljetuksille, ruokahuollolle ja maanpuolustukselle.

Metsäteollisuus ry kannattaa Hamusen mukaan riittävää väylänpidon rahoitusta uuden korjausvelan torjumiseksi ja vähäliikenteisen tieverkon huomioimista huoltovarmuuden turvaamiseksi. Väyläverkkoa koskevassa päätöksenteossa on aina huomioitava liikennemäärän lisäksi kuljetusten merkitys.