Autoala kiittää ja moittii hallitusohjelmaa

Autoalan mielestä uuden hallituksen ohjelma on liikennepoliittisesti täynnä mahdollisuuksia, mutta myös haasteita. Riskinä ala pitää liikennepolitiikkaa ja sen verotuslinjausten yleisluontoisuutta. Esimerkiksi liikenteen ja autoilun verotusta halutaan uudistaa perin pohjin ja pitkäjänteisesti.

Tavoite liikenteen verotuksen kokonaisuudistuksesta on alan mukaan tärkeä ja antaa mahdollisuuden autokannan uudistamiseen ja päästötavoitteiden saavuttamiseen. Toisaalta avoin linjaus luo markkinaan odotusarvon verotuksen uudistumisesta ja voi jatkaa alkuvuonna käynnistynyttä autokaupan markkinahäiriötä. Uusien autojen myynti on tänä vuonna jäämässä tasolle, jossa oltiin vuosikymmenen alussa taloudellisen taantuman puristuksissa.

Autoalan Tiedotuskeskus kertoi alan näkemyksistä 4.6.

”Autoilun verotus kaipaa kipeästi muutosta. Se pitää toteuttaa yllättäen ja yön yli markkinahäiriön välttämiseksi. Sitä ei voida valmistella käymällä julkista debattia päättäjien ja kansalaisjärjestöjen välillä”, sanoo tiedotteessa Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio.  

Autoalan mukaan on olennaisen tärkeää, että myös autoalaa ja elinkeinoelämää laajemmin kuullaan valmistelussa. Liikenteestä kerätään veroina jo lähes yhtä suuri veropotti kuin tuloverosta. Hallituksen ehdottamien polttoaineveron korotusten jälkeen tieliikenteen verokertymä lähestyy jo yhdeksää miljardia euroa.

Ei tiemaksulle

Hallitus aikoo avata tietä alueellisten tienkäyttömaksujen käyttöönotolle. Autoalan mielestä  kilometripohjaisia veroja ja maksuja tulisi suunnitella osana liikenteen verotuksen uudistamista – ei irrallisena kaupunkiseuduille kohdennettuna toimenpiteenä.

Pitkällä aikavälillä liikenteen verotuksessa on tiedotteen mukaan siirryttävä verokantaan, jossa painopiste on käytössä omistamisen tai hankinnan verotuksen sijaan. Polttoaineveron merkitys vähenee vähitellen biopolttoaineiden ja sähkön yleistyessä liikenteen käyttövoimana. Valtakunnallista kilometripohjaista veroa valmistellaan parhaillaan muun muassa Norjassa, Ruotsissa ja Belgiassa.

Mikäli tiemaksut toteutettaisiin hallituksen suunnitelmien mukaisesti kaupunkiseutujen alueellisina järjestelminä, niitä olisi myöhemmin vaikeaa purkaa veroiksi, koska maksuista on jo ehtinyt tulla osa kaupunkiseutujen budjettirahoitusta.

Hallitus on linjannut uudistavansa autoilun työsuhde-etua siten, että etu suosii huomattavasti vähäpäästöisen auton valintaa. Autoala on ehdottanut työsuhdeautojen verotusarvon porrastamista hiilidioksidipäästöjen mukaan tekniikkaneutraalisti. Työsuhdeautoilijat ja yritykset ovat reitti, jonka kautta vähäpäästöisiä, vaihtoehtoisia teknologioita edustavia autoja saadaan nopeimmin autokantaan ja edelleen käytettyjen autojen markkinoille..

Työsuhdeautojen veromalli tulisi vahvistaa mahdollisimman nopeasti. Muussa tapauksessa työsuhdeautojen kysynnässä alkaa markkinahäiriö, kun yritykset jäävät odottamaan uusia verotusarvoja koskevia linjauksia.

Tieliikenteen tavarankuljetusten osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on noin seitsemänprosenttia, eli lähes yhtä suuri kuin henkilöautoliikenteen. Kuorma-autoliikenteen päästöjen vähentämiseen on tiedotteen mukaan tarjolla vain vähän konkreettisia avauksia. Nopeimmin kaasu- ja sähkökäyttöisten kuorma- ja pakettiautojen määrää autokannassa voitaisiin lisätä määräaikaisella hankintatuella. Hankintatuki otettiin viime vuonna käyttöön Saksassa ja myös Ruotsissa valmistellaan hankintatukea kuorma-autoille.