Autonomisen merenkulun valmius oltava 2020-luvulla
Kuljetukset 07.10. 07:00

Autonomisen merenkulun valmius oltava 2020-luvulla

Turun yliopisto patistaa satamia valmistautumaan autonomiseen merenkulkuun jo 2020-luvun lopulla.

07.10.2019
Teksti Esko Lukkari

Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen ja Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskus Merikotka ovat selvittäneet Suomen satamien digitalisaation haasteita vuoteen 2030 mennessä. 

Satamien digitalisaation tulevaisuutta luotaava raportti on tuotettu osana DigiPort-hanketta.

Selvityksen mukaan autonomisen merenkulun eteneminen edellyttää satamilta valmiuksia jo 2020-luvun loppupuolella. Satamien on myös muodostettava yhteinen tilannekuva asiasta ja edistettävä sitä koulutusprojekteilla. 

Turun yliopisto tiedotti asiasta 28.9.

Selvityksen tarkoituksena on ollut antaa satamille uutta tietoa digitalisaatioon liittyvän päätöksenteon tueksi ja auttaa niitä arvioimaan, miten ne voisivat hyötyä jatkossa datan ja digiteknologioiden lisääntyvistä käyttömahdollisuuksista.

Satamien näkemyksen mukaan digitalisaation avainteknologioiden (massadata-analyysi, automaatio, esineiden internet, kyberturvallisuus, pilvipalvelut, mobiilipalvelut, sosiaalinen media) merkitys tulee kasvamaan erityisesti 2020-luvun loppua kohti verrattuna lähivuosiin. Tärkeimmiksi arvioitiin mobiilipalvelut ja kyberturvallisuus.

Digitalisaation mahdollisista kehityskuluista laadittiin kolme eri skenaariota: normiura, digiräjähdys ja digipannukakku. Skenaarioiden työstämiseksi eriteltiin joukko digitalisaatioon vaikuttavia muutosvoimia. Luoduilla skenaarioilla ja eri muutosvoimien kehitysnäkymillä satamat voivat arvioida omia kehityspanoksiaan.

Selvitys korostaa, että ulkomaisten suursatamien digitalisaatiokehityksen ja eurooppalaisten kehittämishankkeiden tulosten soveltamista kannattaa seurata myös Suomen satamissa.

Normiuralla Suomen merikuljetusvolyymit eivät merkittävästi kasva. Satamat ovat onnistuneet tehostamaan toimintaansa digiteknologioiden avulla, joten fyysiset laajenemistarpeet ovat vähäisiä. 

Massadatan analyysi ohjaa jo pientenkin satamien toimintaa. Satamien infranhallinta- ja tilannekuvajärjestelmät perustuvat laserkeilauksella tuotettuihin 3D-malleihin, joita on rikastettu ominaisuustiedoilla. 5G-verkot ovat mahdollistaneet autonomisen liikenteen ja lastinkäsittelyn kokeilut satama-alueilla. Kyberturvallisuus säilyy edelleen haasteena.

Digiräjähdys-skenaariossa kehitystä on edesauttanut myönteinen talouden ja kansainvälisen yhteistyön kehitys. Aiemmin kehitystä hidastanut standardien puute on ratkaistu. Satamista on muodostunut datahubeja, joita satamanpitäjät hallinnoivat. Datasta ja niihin liittyvistä palveluista on tullut uusi osa sataman liiketoimintaa. 5G-mobiiliverkot ovat laajalti käytössä ja niitä hyödynnetään satama-automaation ohjauksessa. Lohkoketjuteknologia on omaksuttu laajalti sujuvoittamaan toimitusketjuja. 

Sataman staattisia infratietoja on yhdistetty dynaamiseen lasti- ja liikennevirtadataan ja päästy näin luomaan satamasta digitaalinen kaksonen. Tätä käytetään sataman suunnittelussa, markkinoinnissa, YVA-arvioinnissa ja maankäytön ja liikenteen optimoinnissa.

Digipannukakku-skenaariossa digitalisaation vauhti on hidastunut 2020-luvulla osittain kauppasotien ja muiden kriisien seurauksena. Luottamus ja yhteistyö on heikentynyt ja mm. tiedonvaihdon järjestelmien standardointi on hidastunut merkittävästi. Globaalit logistiikkatoimijat ovat luoneet omia "standardejaan", joilla ne pyrkivät optimoimaan toimitusketjuja. Osaoptimointi ruuhkauttaa satamia. Uudet teknologiat ovat osoittautuneet epäluotettaviksi ja kyberriskit ovat kasvaneet. Autonominen meriliikenne on jäänyt kokeilujen asteelle ja joidenkin lyhyen matkan satamaparien kuriositeetiksi.

Satamien digitalisaation tulevaisuutta luotaava raportti on tuotettu osana DigiPort-hanketta.

JAA