Päämainos
EK:n Jyri Häkämies: Toimiva infra on kilpailukyvyn kulmakivi
Kuljetukset 27.09. 11:13

EK:n Jyri Häkämies: Toimiva infra on kilpailukyvyn kulmakivi

EK:n toimitusjohtajan Jyri Häkämiehen mukaan infran ohella datan hyödyntäminen on ratkaisevassa asemassa yritysten menestymiselle.

27.09.2022
Teksti Esko Lukkari

Hänen mukaansa yritysten osaamista datan hyödyntämisessä pitää auttaa koulutuksella, sillä EK:n jäsenyrityskyselyn mukaan rahan puutteen lisäksi monella esteenä datan hyödyntämisessä on osaamisen puute.

Häkämiestä on haasteltu Freja Finlandin verkkosivun jutussa 21.9.

Alkuvuodesta julkaistussa EK:n yrityksille suunnatussa digikyselyssä 39 prosenttia vastanneista yrityksistä vastasi, että dataa ei käytetä rahan puutteen vuoksi (39 %), ei tarvetta (20 %) ja osaamisen puute (15 %) ja ajan puute (11 %).

Jos datan hyödyntämiselle ei nähdä yrityksissä tarvetta, viestii se siitä, että datan hyötyjä ei ehkä osata tunnistaa osaamisen puuttumisen vuoksi.

Maantieteellinen sijainti on haaste

Suomi on Häkämiehen mukaan maantieteellisen sijaintinsa vuoksi aina altavastaaja ja pitkä etäisyydet aiheuttavat omat haasteensa. Siksi Suomi lähtee Keski-Eurooppaan verrattuna takamatkalta kehittämään omia pääväyliään.

”Erilaisten liikenteen tukien sijaan pitäisi päätöksenteossa kiinnittää huomiota edellytyksiin eli siihen, että kun yhteydet ovat kunnossa, voidaan toimia kaupallisen kysynnän pohjalta”, hän sanoo Frejan artikkelissa.

Oman haasteensa Suomen kilpailukyvyn turvaamiselle tuovat EU:n kunnianhimoiset ilmastotavoitteet, EU:n Fit for 55 ilmastopaketti.

”Talvimerenkulussa saimme onneksi osavoiton”, hän sanoo.

Osavoitolla hän viittaa ilmastopaketin sisältämään meriliikenteen osuuteen, jossa ovat mukana meriliikenteen päästökauppa, uusiutuvien ja vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönotto sekä meripolttoaineiden verotus.

Suomi on nykytiedon mukaan saamassa talvimerenkulun hyvityksiä 10–20 miljoonaa euroa vuoteen 2029 asti. Navigator Magazinen mukaan päästökauppaan sisältyvä jäävahvistuskomponentti antaa noin viiden prosentin helpotuksen päästökaupassa korkeimpien jääluokkien aluksille.

Automaatioon panostettava

Häkämiehen mukaan suomalaisilla yrityksillä on mahdollisuuksia markkinoilla, sillä osaamista esimerkiksi kiertotaloudesta on paljon. Covid-pandemian ja sodan vaikutukset tuotantoketjuihin luovat myös yrityksille uusia mahdollisuuksia, kun yritykset ovat siirtäneet tuotantojaan ja varastojaan lähemmäs Euroopan maaperälle.

”Automaatioteknologian käyttöönotto logistiikassa kuten varastoissa ja satamissa on myös yksi kohde, johon tulisi panostaa”, hän korostaa.

Tavaravirtojen lisäksi infraa pitää Häkämiehen mukaan tarkastella myös työvoiman liikkuvuutta. Suomessa on nyt raju työvoimapula eikä siihen ole nopeita lääkkeitä.

”Koulutus, ulkomainen työvoima ja työttömyysturvan muuttaminen passivoivasta kannustavaksi vievät kaikki aikaa. Palveluiden muuttaminen digitaaliseen muotoon auttaa myös, mutta siinäkin menee aikaa”, hän sanoo.

Häkämiehen mukaan yhtenä tärkeänä elementtinä on työvoiman liikkuvuuden edistäminen ja siinä auttaa tulossa oleva Suomirata, joka mahdollistaa Tampere–Helsinki-välin matkustamisen tunnissa.

JAA