Päämainos
EU-maissa
Kuljetukset 01.11. 11:24

EU-maissa "katoaa" vuositasolla yli 4 miljoonaa ajoneuvoa

Vanhentunut romuajoneuvodirektiivi on tarkoitus laittaa uusiksi seuraavalla vaalikaudella.

01.11.2018
Teksti Heli Satuli kuvat EU-komission kuvapalvelu

Viime vuonna EU-maat valmistivat eurooppalaista ajoneuvoteollisuutta edustavan ACEAn mukaan 19,6 miljoonaa moottoriajoneuvoa. Mutta mihin kaikki ajoneuvot päätyvät aikansa palveltuaan? Tätä ihmetellään nyt myös EU-tasolla. EU-komission mukaan Euroopassa "hukkuu" joka vuosi huimat 4,6 miljoonaa ajoneuvoa.

Reilu puolet Euroopassa vuosittain käytöstä poistuvista ajoneuvoista poistetaan rekisteristä ja käsitellään virallisissa autohajottamoissa. Yli miljoonaa viedään EU-maiden ulkopuolelle käytettyinä autoina, mutta loput "katoavat". Esimerkiksi Puolassa näin käy 85 prosentille ajoneuvoista. Tilanne on akuutti myös Itävallassa, jossa vain 19 prosenttia romuautoista päätyy virallisiin kierrätyslaitoksiin. Itävallan kestävän kehityksen ministeriön raportin mukaan valtaosa ajoneuvoista päätyy rajan yli Itä-Eurooppaan tai konteissa Afrikkaan.

Luotettavat tilastot puuttuvat

Ajoneuvojen katoaminen virallisesta kierrätysjärjestelmästä tarkoittaa, että miljoonia tonneja metallia, kumia, muovia ja lasia ei kierrätetä, puhumattakaan ympäristöllisesti vaarallisista kemikaaleista ja nesteistä. "Kadonneet" ajoneuvot sisältävät esimerkiksi 55 miljoonaa litraa ilmastolaitteiden nesteitä ja öljyä. Saksan ympäristöinstituutin arvioin mukaan vuosittain menetetään 12 miljoonaa tonnia arvokasta kierrätysmateriaalia. Kadonneet ajoneuvot ovat paitsi iso ympäristöongelma myös ristiriidassa EU-komission kiertotalousajattelun kanssa.

EU-komission ympäristöpääosaston vanhemman asiantuntijan Artemis Hatzi-Hullin mukaan tilannetta vaikeuttaa luotettavien tilastojen puute. Raskaan kaluston osalta tiedot romuajoneuvomääristä puuttuvat täysin. EU-komissiossa arvellaan, että viisi prosenttia ajoneuvoista varastetaan, mutta ajoneuvoja päätyy Afrikan lisäksi Irakin kaltaisiin maihin, joissa kuorma-autojen korjaus on halpaa. Osa katoaa vain kirjanpidollisesti: auto myydään toiseen maahan, mutta se unohdetaan poistaa rekisteristä lähtömaassa. Valtaosa päätyy laittomien romuttajien käsiin, jotka eivät noudata EU:n ympäristö- ja turvallisuussääntöjä. Jättämällä velvoitteet noudattamatta, toimijat voivat maksaa omistajalle virallisia autohajottamoita korkeamman hinnan romusta. Viralliseen kierrätysjärjestelmään päätyvien romuautojen määrä on tasaisesti laskenut vuodesta 2001, jolloin nykyinen romuautodirektiivi astui voimaan. Monissa EU-maissa ajoneuvoromujen käsittelijät eivät halua rekisteröityä järjestelmään ja sitä kautta verottajalle. Direktiivin voimaan tulon jälkeen usea alan toimija on lopettanut tai jatkaa bisnestä ilman lupia.

Toimintaympäristö muuttunut radikaalisti

18 vuotta vanhan romuautodirektiivin tarkoituksena on hallita ja vähentää romuautoista syntyviä jätteitä ja ympäristölle vaarallisia materiaaleja, kasvattaa uusiokäytön ja kierrätyksen osuutta sekä varmistaa, että syntynyt jäte käsitellään turvallisella tavalla. EU-komissio suunnittelee parhaillaan vanhan direktiivin uudistamista. Uutta esitystä odotetaan alkuvuodesta 2020, heti kun uusi komissio on aloittanut toimikautensa. EU-komission virkamiehen mukaan lakiuudistuksessa on otettava huomioon myös radikaalisti muuttunut toimintaympäristö ja ajoneuvojen valmistus. Nykyisen direktiivin astuessa voimaan sähköautoista tuskin edes puhuttiin. Sähköautojen purkaminen eroaa huomattavasti polttomoottoriautoista jo pelkästään sen takia, että purettavia osia on paljon vähemmän. Vähintään yhtä suuri ongelma on muovi. Vuoteen 2020 mennessä muovin osuus ajoneuvojen materiaalista nousee 20 prosenttiin. Jo nyt autoteollisuus tuottaa lähes kymmenen prosenttia kaikesta muovijätteestä. Erilaiset muovisekoitteet ovat autopurkamoille haaste, sillä niiden käsittelyyn sisältyy paljon ympäristöriskejä. EU-komission mukaan direktiiviin tulee myös materiaalikohtaisia kierrätysvelvoitteita ja materiaalien erottelua ennen murskausta tullaan edistämään. Lisäksi tilastointia ja tiedonvälitystä EU-maiden välillä tehostetaan.

JAA