Finavian ilonaiheena pohjoisen matkailuvetoiset kentät
Verkostokenttien tappiot isoja ja Helsinki-Vantaa kaukana huippuvuosien matkustajamääristä.
03.09.2024
Teksti Esko Lukkari
Finavian liikevaihto kasvoi vuoden ensimmäisellä puoliskolla 192,4 miljoonaan euroon (172,6) kansainvälisen lentomatkustuksen kasvettua. Tulos parani kaikilla liiketoiminta-alueilla, mutta yhtiö tekee yhä tappiota.
Liiketulos oli tappiollinen –5,1 miljoonaa euroa (-15,1). Tappioon vaikuttavat erityisesti voimakkaasti tappiolliset pienemmät alueelliset lentoasemat, joiden matkustajamäärät ovat vähäiset.
Toimitusjohtaja Kimmo Mäen mukaan ns. verkostolentoasemat ja Helsinki-Vantaan liikenteen pudotus Venäjän ylilentokiellon takia, jolloin sen tuotoilla ei pystytä rahoittamaan tappiota tekeviä verkostokenttiä.
Finavia tiedotti tuloksestaan 28.8.
Valtio tukee lentoja mutta ei kenttiä
”Tappiota syventää valtion päätös jatkaa reittilentoliikenteen tukemista Joensuun, Jyväskylän, Kajaanin, Kemi-Tornion ja Kokkola-Pietarsaaren lentoasemille maaliskuulle 2026 saakka sekä Poriin 2025 saakka. Valtio tukee maakuntalentoja 38 miljoonalla eurolla, joka kattaa maakuntalentojen hankinnat. Valtion tuki ohjautuu lentoja operoivalle lentoyhtiölle eikä lentoasemien toiminta ei ole tukien piirissä”, Mäki sanoo.
Finavian lentoasemilla oli reitti- ja tilauslentojen matkustajia yhteensä 9,4 miljoonaa (9,0), joista 7,4 miljoonaa (7,0) matkusti kansainvälisillä lennoilla.Kotimaanlentojen matkustajamäärä säilyi samana 2,0 miljoonaa (2,0).
Katsauskaudella näkyy voimakkaasti lentoliikenteen eriytyminen: Matkustajamäärät vaihtelevat huomattavasti eri kuukausien ja eri lentoasemien välillä. Lentoliikenteen kasvun ajurina on matkailu, kun liikematkustuksen osuus on vähentynyt koronaa edeltäneestä ajasta.
Kotimaan ja kansainvälisen rahdin määrä kasvoi yhteensä 6,7 prosenttia ja oli 91 944 tonnia (86 194).
Liikematkustaminen Suomessa on vähentynyt merkittävästi koronaa edeltävästä ajasta, mikä heijastelee eurooppalaista trendiä. Esimerkiksi Saksassa kotimaan sisäinen lentomatkustus on vuodesta 2019 vähentynyt -52 % ja Ruotsissa -38 %*.Fianavia arvioi, että työmatkalentämisen vähenemiseen on vaikuttanut merkittävästi etätyöskentelyn ja -neuvottelujen yleistymisen lisäksi taloustilanne ja organisaatioiden tiukentuneet matkustuspolitiikat.
Suomessa sama kehitys on nähtävissä erityisesti viidellä alueellisella lentoasemalla, joihin valtio tukee reittilentoja ostoliikenteenä. Matkustajamäärä Joensuun, Jyväskylän, Kajaanin, Kemi-Tornion ja Kokkola-Pietarsaaren lentoasemilla on pudonnut –62 % vuoden 2019 alkupuoliskoon verrattuna, ollen 80 237 (210 692).
Samaan aikaan matkailuvetoisten Rovaniemen, Ivalon, Kittilän ja Kuusamon lentoasemien kautta lensi yhteensä lähes 900 000 matkustajaa (+16 %) mikä on 55 % Finavian 19 alueellisen lentoaseman matkustajamäärästä.