Finavian Kimmo Mäki lopettaisi maakuntalentoja
”Matkaketjujen kehittämiskustannukset olisivat murto-osa lentoyhtiöiden PSO-tuesta”.
28.02.2023
Teksti Esko Lukkari
Finavian toimitusjohtaja Kimmo Mäki haluaa kehittää alueiden liikenneyhteyksiä kulkumuotoneutraalisti. Lentäminen kaikille 1900-luvun alkuvuosina perustetuille lentoasemille ei ole hänestä enää järkevää.
Finavian verkkosivulle 21.2. kirjoittamassaan ”puheenvuorossa” Mäki sanoo, että liikennejärjestelmän kehitystyön painopistettä tulisi siirtää siihen, miten liikkuminen voidaan hoitaa tarkoituksenmukaisesti. Alueiden hyviä yhteyksiä voi ylläpitää monella tapaa, joista lentäminen on yksi.
”Suomen tulisi rahoittaa sujuvien matkaketjujen kehittämistä. Kustannukset olisivat vain murto-osa lentoyhtiöille maksettavasta julkisesta PSO-tuesta ja lähes tyhjien koneiden lennättämisestä aiheutuvista kustannuksista”, Mäki sanoo.
Tarvittava summa olisi hänen mukaansa 2–3 miljoonaa euroa. Se olisi konkreettinen toimenpide kohti liikenteen päästövähennystavoitteita ja turvaisi Suomen alueellisen saavutettavuuden pitkällä aikavälillä.
Kirjoittajan mukaan lentoliikennettä tarkastellaan meillä edelleen irrallisena kulkumuotona olemassa olevaan lentoasemaverkoston pohjalta. Kehittämistyön ajureiden tulisi olla asiakastarpeissa, saavutettavuudessa sekä taloudellisesti ja ilmastovaikutuksiltaan kestävässä liikennejärjestelmässä.
Finavialla on yhä 20 lentoasemaa
Mäen mukaan lentoasemat on rakennettu pääosin 1900-luvun alkuvuosikymmeninä, jolloin tarpeet ja maailma olivat hyvin toisenlaisia. Niinpä Finavialla on tällä hetkellä 20 lentoasemaa, joista monet sijaitsevat lähellä toisiaan ja lähellä hyviä rautatieyhteyksiä.
Näin siitäkin huolimatta, että Suomen liikennepalveluiden kysynnässä tapahtui Mäen mukaan merkittävä muutos 2000-luvun alussa, kun kotimaan lentomatkustus alkoi pienillä lentoasemilla hiipua. Ihmiset siirtyivät kiihtyvällä tahdilla isoihin aluekeskuksiin ja liikkumisen tarpeet muuttuivat. Samalla rautatie- ja linja-autoliikenne alkoivat voimakkaasti kehittyä.
