Helsinki–Pasila-välistä ei tule rataliikenteen pullonkaulaa

Väylävirasto ja HSL ovat selvityttäneet Helsinki–Pasila-välin ja Helsingin ratapihan ratakapasiteetin riittävyyttä tilanteessa, jossa Lentorata, Suomi-rata ja Turun tunnin juna -hankkeet olisi jo rakennettu, ja Helsinkiin suuntautuva junamäärä on merkittävästi kasvanut.

Selvityksen väliraportti on nyt valmistunut, ja lopullinen raportti julkaistaan ensi syksyn aikana.

Selvityksen mukaan Helsinki–Pasila-välin ja Helsingin ratapihan kapasiteetin varmistaminen edellyttää yksittäisiä vaihdemuutoksia ja geometriamuutoksia nykyisellä Helsingin ja Pasilan rautatiealueella sekä uuden teknologian hyödyntämistä junakulunvalvonnassa.

Väylävirasto tiedotti asiasta 17.6.

Toimenpidepaketin jälkeen rataverkon pullonkaula ei ole Helsinki–Pasila-välillä eikä Helsingin ratapihalla silloinkaan, kun Lentorata, Suomirata ja Turun tunnin juna olisi jo rakennettu. Toimenpidepaketilla kasvavat junamäärät pystyttäisiin hoitamaan vaikka Pisararataa ei rakennettaisi.

”Edellytys koko Suomen junaliikenteelle”

Selvityksen mukaan Helsingin ja Pasilan alueen rautatiejärjestelmän toimivuuden varmistaminen lyhyellä ja pitkällä aikajänteellä on edellytys koko Suomen junaliikenteen kehittämiselle. Selvityksessä on etsitty vastauksia kahteen keskeiseen kysymykseen:

• Minkälaista ja kuinka paljon rautatieliikennettä Helsinki–Pasila-välille enimmillään ennustetaan eri tulevaisuuden skenaarioissa, ja
• Millaisia infraratkaisuja näiden skenaarioiden liikenteen mahdollistaminen rataosalta vähintään vaatii.

Työssä on käytetty lähtökohtana uusimman teknologian mahdollistamia hyötyjä. Moderni radiopohjainen junakulunvalvonta ja vanhan, jo elinkaarensa päässä olevan lähijunakaluston korvaaminen sekä uudet lähijunaliikenteen varikot, jotka vapauttavat Ilmalan varikon ja Helsingin väliset huoltoraiteet linjaliikenteen käyttöön, on tehtävä joka tapauksessa. Päätöksiä näistä edellytysinvestoinneista ei vielä ole, ja nyt tehty selvitys osaltaan tukee päätöksentekoa.