HVK: Merenkulkuhenkilöstön riittävyys huolettaa – huoltovarmuus vaarassa

Huoltovarmuusorganisaation Vesikuljetuspoolin tuore selvitys tarkastelee tilannetta vuoteen 2040 saakka, ja tulokset herättävät huolta.

Selvityksen mukaan suomalaisten merenkulkijoiden määrä Suomen lipun alla olevilla aluksilla on viime vuosina pysynyt melko tasaisena. Silti varustamot kamppailevat etenkin kokeneiden konemiehistön ja muiden vaativien tehtävien rekrytoinnissa.

Eläköityminen syö osaajapohjaa

Suuri osa nykyisistä merenkulkijoista on jäämässä eläkkeelle vuoteen 2040 mennessä, mikä luo mittavan korvausrekrytointien tarpeen.

Myös alan vetovoima nuorten keskuudessa on hiipumassa. Selvityksen mukaan merenkulkuhenkilöstön riittävyys ei kosketa vain laivatyötä, vaan osaajia tarvitaan myös varustamoiden maaorganisaatioissa, satamissa, meriteollisuudessa ja meriliikenteen hallinnassa.

Suomalaisen merenkulkuhenkilöstön ikärakenne vuonna 2024 kansi- ja konepuolen tehtävissä. Lähde: Merimieseläkekassa 2025

Ulkomainen työvoima ei ratkaise ongelmaa

Raportin mukaan ulkomaisen työvoiman käyttö kriisi- ja poikkeusoloissa on epävarmaa. EU- ja ETA-alueelta tulevien merenkulkijoiden saatavuus voisi olla rajallista, ja EU:n ulkopuolisen henkilöstön käytettävyyden arvioidaan olevan erittäin huono. Kotimaisen henkilöstöpohjan vahvistaminen on siten huoltovarmuuden kannalta välttämätöntä, sillä merikuljetukset muodostavat suurimman osan Suomen ulkomaankaupasta.

Selvityksessä ehdotetaan kehitystoimia

Selvitys listaa useita kehitystoimia, kuten meri- ja maatyökierron helpottamisen, koulutuksen ja elinkeinoelämän tiiviimmän yhteistyön sekä VAP-varauksiin liittyvien käytäntöjen selkeyttämisen. Henkilövaraus (ns. VAP) tarkoittaa työnantajien mahdollisuutta varata henkilöstöään hoitamaan yhteiskunnan kriittisiä tehtäviä poikkeusoloissa. Johtopäätös on selvä: suomalaisen tonniston ja alan veto- ja pitovoimaa on vahvistettava, jotta huoltovarmuus voidaan turvata myös tulevaisuudessa. 

Selvityksen toteutti Kokonat Oy keväällä 2025.