Päämainos
HYKS testaa droneja ensihoidossa
Kuljetukset 14.05. 08:11

HYKS testaa droneja ensihoidossa

Kolmivuotisessa EU:n rahoittamassa AirMOUR-innovaatiohankkeessa on mukana neljä maata.

14.05.2021
Teksti Esko Lukkari kuvat AiRMOUR/Ehang Scandinavia

Helsingin yliopistollinen keskussairaala aikoo testata keväällä 2023 sähkökäyttöisiä droneja ensihoitohenkilöstön ja hoitovälineiden ja -tarvikkeiden kuljetuksessa osana kansainvälisestä AirMOUR-hanketta. 

Kolmivuotisessa hankkeessa on mukana 13 partneria, joista suomalaisia on kolme. Hankkeen koordinaatiosta vastaavan VTT:n lisäksi Suomesta ovat mukana Robots Expert Finland ja Forum Virium Helsinki. 

Tammikuussa 2021 alkanut Horisontti 2020-rahoitteinen hanke päättyy joulukuussa 2023. 

Forumvirium tiedotti asiasta 11.5.

Muut hankkeen partnerit ovat Stavangerin kaupunki (Norja), EHang Scandinavia AS (Norja), Kemptenin ammattikorkeakoulu (Saksa), Linköpingin yliopisto (Ruotsi), LuxMobility (Luxembourg), Norwegian Research Centre AS (Norja), Nordhessenin aluejohto (Saksa), Groningenin yliopistollinen sairaala (Alankomaat) sekä Ruotsin liikennevirasto ja ilmailuvirasto. 

Drooneja testataan Helsingin lisäksi Luxemburgissa, Norjan Stavangerissa, Saksan Hessenissä ja Dubaissa Lähi-idässä. Luxemburgissa ja Dubaissa, testaus toteutetaan simulaationa. Kaikissa pilotointikohteissa tehdään yhteistyötä viranomaisten, sairaanhoitopiirien ja muiden alan toimijoiden kanssa, jotta droonien käyttöä testataan mahdollisimman aidoissa olosuhteissa. 

Euroopan komissio on myöntänyt lähes kuuden miljoonan euron rahoituksen kansainväliselle AiRMOUR-hankkeelle.

NASA ja EASA myös mukana

Projektia tukevat Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruushallintovirasto NASA, Euroopan Unionin lentoturvallisuusvirasto EASA, Japanin kaupunkilentoliikenteen teollisuusjärjestö JUIDA sekä Dubai Future Foundation.

”Ihmisten kuljettaminen autonomisilla lentolaitteilla ei ole vielä arkipäivää, mutta tähän on syytä lähteä valmistautumaan etunojassa. Näin hyödyt saadaan ulosmitattua nopeasti teknologian ja lainsäädännön kypsyttyä. On tiettyjä tilanteita, joissa ilmatie on ylivertainen. Siinä missä polttomoottorikäyttöisen helikopterin käyttöönotto hälytystilanteessa kestää useita minuutteja, on sähköinen kalusto valmiina sekunneissa. Joskus nämä sekunnit ja minuutit voivat olla kirjaimellisesti elintärkeitä”, sanoo tiedotteessa AiRMOUR-hankkeen koordinaattori Petri Mononen VTT:ltä.

Helsingissä dronien käyttöä testataan ensihoitohenkilöstön, lääkintälaitteiden ja -materiaalien toimituksessa simuloiduille onnettomuuspaikoille keväällä 2023. Testauksissa käytetään sekä miehitettyjä että miehittämättömiä droneja, mutta lainsäädännöllisistä syistä dronissa lentää testinukke ensihoitohenkilökunnan sijaan. Kokeilujen tarkkaa sijaintia ei ole vielä määritelty, mutta saariston vaikeakulkuiset kohteet voisivat tarjota mielenkiintoisen testiympäristön.

Droonit ja ensihoidon palveluketju?

Kansainväliset tutkimukset puoltavat dronien käyttöä ensihoitopalveluiden tukena. Kaupunki-ilmailun kehittyminen mahdollistaa aikakriittisten potilaiden nopeamman tavoittamisen ja paremman selviytymisennusteen. Esimerkiksi puoliautomaattisen sydäniskurin toimittaminen potilaan luokse hätäpuhelun koordinaattien avulla on simulaatiomallinnusten perusteella sekä tehokas että taloudellinen ratkaisu. 

“HUSin alueella ja HYKS-erityisvastuualueella on sekä tiheään että harvaan asuttua kaupunkiympäristöä. Uudenlaisella ilma-aluksilla voi olla merkittävä rooli ensihoitotoiminnan tukena”, sanoo HUS Akuutin projektikoordinaattori Tomi Mäkiaho

"Suomessa ensihoito- ja pelastusjärjestelmä on erinomainen, mutta jollakin aikavälillä palveluita voidaan ehkä vieläkin parantaa – tulevaisuuden kuljetusteknologiat eivät ole siis tulossa kilpailemaan nykyisten kanssa vaan täydentämään niitä”, Mononen sanoo.

Eurooppalaisen dronialan lakivalmistelu etenee tällä hetkellä nopeasti. Toisin kuin tavanomaisessa lentoliikenteessä, kaupungeilla on merkittävä rooli oman ilmatilansa hallinnassa. Siksi on tärkeää, että kaupungit kasvattavat alan perustietämystään riippumatta siitä, päättävätkö he tulevaisuudessa toteuttaa ilmatilansa hallinnan itse tai ulkoistetusti. 

Erityisesti maankäytössä tulisi nopeasti ratkaista, mitkä ovat sopivia kohteita dronien laskeutumispaikoiksi. 

Yhteistyössä Eurocontrolin kanssa toteutetaan kattava koulutusohjelma, joka tarjoaa konkreettista tukea kaupungeille niiden siirtyessä uusiin ilmailumuotoihin.

AVAINSANAT

HYKS

JAA