Iisalmi haluaa kehittää lentokenttäänsä

Destia on selvittänyt Ylä-Savon ja Iisalmen mahdollisuutta kaupallisen lentotoiminnan aloittamiseen Iisalmen Partalan lentokentältä. Ns. korpilentokenttä vaatisi 5-6 miljoonan perusinvestointeja ja vuotuiset kustannukset olisivat puoli miljoonaa euroa.

Iisalmen lentokentän tarveselvityksessä on luotu katsaus ilmaliikenteen ja lentokenttien kehitysnäkymistä: millaista teknologiaa ja millaisia lentämisen toimintamalleja on tulevaisuudessa.

Iisalmen kaupunki tiedotti selvityksestä 7.5.

Samalla on selvitetty Iisalmen ja Ylä-Savon yrityksien ja muiden toimijoiden lentoliikenteen kysyntäpotentiaalia. Ylä-Savossa teollisuuden merkitys on selvästi suurempi kuin Suomessa keskimäärin. Alueen työpaikoista 19 prosenttia on teollisuuden työpaikkoja, kun koko Suomessa vastaava luku on 13.

Iisalmen lentokentän tarveselvityksessä arvioidaan ilmaliikenteen ja lentokenttien kehitysnäkymistä: millaista teknologiaa ja millaisia lentämisen toimintamalleja tulevaisuus tuo. Samalla on arvioitu lähimpien lentokenttien, Kuopion ja Kajaanin, rooleja Ylä-Savon yritysten käytössä. 

Raportissa on kuvattu, millaisia toimenpiteitä Iisalmen lentokentän kehittämiseksi tarvitaan nykyiseen ja piilevään kysyntään vastaamiseksi.

”Saavutettavuus on yksi tärkeimmistä alueemme elinvoimakysymyksistä ja viime aikoina erityisesti lentoliikenteen kehittäminen on ollut puheenaiheena monissa yhteyksissä. Kaupunkina lähdimme selvittämään, millaisia edellytyksiä Iisalmen lentokentän kehittämiseen on olemassa, ja mitkä ovat laajemmin alueen yritysten tarpeet lentomatkustamisen ja logistiikan osalta”, sanoo tiedotteessa Iisalmen kaupungin elinkeinojohtaja Terho Savolainen.

Nopeat yhteydet liike-elämälle

Ylä-Savossa on monipuolista teollisuutta, joka toimii globaaleilla markkinoilla. Yrityksillä on säännöllinen tarve matkustamiseen muun muassa asiakas- ja huoltokäyntien vuoksi. Ylä-Savon yrityksissä vierailee tiedotteen mukaan vuosittain tuhansia asiakkaita, suuri osa ulkomailta ja heille Ylä-Savon yritysten nopea saavutettavuus on tärkeää. 

Tällä hetkellä Ylä-Savon yhteydet tukeutuvat pääosin Kuopion ja jonkin verran Kajaanin reittilentoihin, mutta lentoja on karsittu ja aikataulut eivät sovellu parhaalla tavalla yritysten tarpeisiin.

”Lentoliikenne palvelee alueen saavutettavuutta ja edesauttaa sekä liiketoiminnan ylläpitämisessä että kehittämisessä. Haastattelujen perusteella lentotarpeet kytkeytyvät erityisesti yritysten asiakasprosesseihin, myyntityöhön ja huoltotoimintaan. Myös seudullinen matkailutoiminta voisi hyötyä lentokentän kehittämisestä”, sanoo selvityksen projektipäällikkönä Destialla toiminut Riku Huhta.

Kaksivaiheinen kehityspolku

Iisalmen lentokentän kehittämiselle on hahmoteltu kaksivaiheinen kehittämispolku. Parannettavia asioita ovat muun muassa kiitotie, rakennukset sekä lentotoiminnan järjestelmien kehittäminen. Ensimmäisen vaiheen toimenpiteillä mahdollistetaan operointi lentokentälle sulan kelin aikana, kun taas toisen vaiheen toimenpiteillä tähdätään kattavampaan, ympärivuotiseen operointiin.

Ensivaiheen investointikustannukset olisivat yli miljoona euroa, ja vuotuiset kustannukset noin 100 000 euroa. Toisessa vaiheessa investointeja tarvitaan viisi miljoonaa euroa ja vuosittaiset operatiiviset kustannukset ovat noin puoli miljoonaa euroa. 

Jos lentokenttä mahdollistaa investointeja, jotka työllistävät lisää 150 ihmistä (n. 4 prosentin lisäys Ylä-Savon teollisiin työpaikkoihin), nämä ihmiset tuovat verotuloja alueelle lähes 500 000 euroa vuosittain. Summalla katettaisiin lentokentän vuotuiset operatiiviset kustannukset. Lisähyötyä tuottavat kulutuksen generoimat tulot aluetalouteen sekä yhteisöverot.

”Kentän palvelutaso riippuu lentotoiminnan luonteesta. Selvityksen perusteella on päädytty siihen, että lentoliikenne haluttaisiin mahdollistaa kevyille, 9–19-paikkaisille lentokoneille. Tällaisilla konetyypeillä operointi on jo nykyään arkipäivää. Tulevaisuudessa mm. sähköisten lentokoneiden tuleminen lentomarkkinoille on uusi mahdollisuus myös pienemmille lentokentille”, sanoo Redstone AEROn toimitusjohtaja Esa Korjula.