IMO: Paine sopia päästövähennyksistä nyt lentoliikenteen hartioilla
Kuljetukset 02.05. 09:36

IMO: Paine sopia päästövähennyksistä nyt lentoliikenteen hartioilla

IMO:n ympäristöjohtajan mukaan edessä on merenkulun historian suurin murros.

02.05.2018
Teksti Heli Satuli kuvat IMO

Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO pääsi pari viikkoa sitten sopimukseen, jonka mukaan globaalin merenkulun kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään vähintään 50 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Vertailuvuotena käytetään vuotta 2008.

"Kyseessä  on historiallinen päätös. Meillä on selvä toimialan yhteinen visio ja kunnianhimon taso. Mutta tämä on vasta ensimmäinen askel. Käytännön työ alkaa vasta nyt", kuvailee Edmund Hughes, kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n päästöistä ja energiatehokkuudesta vastaava johtaja.

Tasapaino avainsana

Hudges puhui vapun alla Brysselissä järjestetyssä tutkimuslaitos EPC:n asiantuntijatilaisuudessa, johon myös Osto&Logistiikka osallistui. Hän huomautti, että IMO on tehnyt töitä merenkulun päästöjen vähentämiseksi jo 20 vuotta. Kansainvälinen järjestö on hidas liikkeissään ja toimialan konservatiivisuutta on kritisoitu vuosien varrella useaan otteeseen. Tämän huomioon ottaen päästöleikkaussopimus saatiin Hudgesin mukaan aikaiseksi yllättävän nopeasti.

"Oli selvää, että vähennystavoitteen on oltava uskottava, muuten se olisi tyrmätty julkisuudessa täysin. Samalla jäsenmailla oli iso huoli leikkausvaatimusten vaikutuksista kansainväliseen kauppaan. Oli löydettävä tasapaino", kertaa Hudges.

IMO:n ympäristöjohtajan mukaan edessä on vielä isompi murros kuin siirtyminen purjelaivoista höyryyn. Mutta toistaiseksi valmiina on vasta tavoitetaso. Mistään käytännön toimenpiteistä, lyhyen tai pidemmän aikavälin sitoumuksista saati päästökatoista ei ole vielä sovittu. Hudgesin mukaan toimiala tarvitsee raamien ja ennustettavan toimintaympäristön lisäksi myös nykyistä parempia rahoitusmahdollisuuksia.

Tilalle vetyä vai jotain muuta?

Käytännössä jokaisen vuodesta 2030 eteenpäin rakennettavan aluksen on oltava täysin päästötön. Muutoin päästövähennystavoitteeseen on mahdoton yltää. Toistaiseksi mikään teknologia ei kuitenkaan tarjoa täysin toimivaa vaihtoehtoa. Lyhyillä matkoilla ja pienten alusten kohdalla sähköistäminen on yksi mahdollisuus, mutta valtameriliikenteessä seilaavat isot alukset tarvitsevat vielä uusia ratkaisuja. Lupaavin teknologia on vety. Esimerkiksi maakaasusta on mahdollista valmistaa nestemäistä vetyä, jossa raaka-aineen riittävyys ei ole ongelma. Alan toimijat testaavat parhaillaan myös biopolttoaineita sekä LNG:tä vaihtoehtoisina polttoaineina. Tuoreen Maritime Outlook -raportin mukaan valtaosa varustamoista ilmoittaa kuitenkin käyttävänsä vielä 20 vuoden kuluttua alusten polttoaineena pääsääntöisesti dieseliä.

Päästöjen vähentämisen vaikeuskerrointa lisää se, että globaalin merenkulun ennustetaan kasvavan 60 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Eniten kasvaa konttiliikenne.

Kansainvälisten sopimusten aika ei ole ohi

Hudges muistuttaa, että merenkulku on toimialana vielä lentoliikennettäkin globaalimpaa. Jokainen varustamo voi valita, minkä maan alle aluksensa liputtaa. Siksi toimiala ei voi olla osa esimerkiksi Pariisin ilmastosopimusta, johon sitoudutaan valtiotasolla.

IMO:n Hudgesin mukaan meriliikenteen päästövähennyssopimus on rohkaiseva osoitus siitä, että nykyisellä, geopoliittisesti tulehtuneella aikakaudella kansainvälisiä sopimuksia on yhä mahdollista tehdä.

IMO:n päätös lisää hänen mukaansa tuntuvasti painetta lentoliikenteen hartioilla.

"Ilmailu on nyt ainoa globaali toimiala, jonka annetaan kasvaa ilman sitoumuksia päästöjen vähentämisestä".

FAKTA: Merenkulku ja päästöt

  • Nykyisellään merenkulku vastaa reilusta 2,5 prosentista maailman kaikista kasvihuonekaasupäästöistä ja luku on kasvussa.
  • Luku vastaa noin 250 hiilellä käyvän voimalaitoksen yhteenlaskettuja päästöjä.
  • Suurin 20 prosenttia aluksista vastaa 80 prosentista kaikista päästöistä.


 

JAA

LUETUIMMAT