Itä-Suomi haluaa heti liikennerahoitusta

Etelä-Karjalan liiton valmisteleman itäisen Suomen maakuntien liittojen lausunnon mukaan Itä-Suomelle ei kelpaa, että liikenteen rahoitusta nostettaisiin vasta nykyisen hallituskauden jälkeen.

Itä-Suomen maakunnat ovat antaneet lausunnon valtakunnallisen liikenne 12-suunnitelman luonnoksesta vuosille 2026–2037. 

Etelä-Karjalan maakuntahallitus julkisti liikenne- ja viestintäministeriölle toimitettavan lausunnon 24.2.

Valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa esitetään perusväylänpidon rahoituksen nostamista, mikä on ollut itäisen Suomen maakuntien tavoite jo pitemmän aikaa. 

Julkilausuman mukaan se, että rahoitusta nostettaisiin vasta nykyisen hallituskauden jälkeen on huolestuttavaa. Lähivuosien rahoitustason vähäinen määrä ei vastaa liikenneinfran ylläpidon ja parantamisen tarpeisiin ja korjausvelka kasvaa. 

Lisäksi rahoitustason nosto myöhemmin on epävarmaa, jos seuraava hallitus kirjoittaa suunnitelman uusiksi niin kuin nykyinenkin hallitus on tehnyt ja samalla pudottaa rahoituksen alemmalle tasolle. 

Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa saavutettavuus liitetään pääasiassa henkilöliikenteeseen jättäen logistinen saavutettavuus vähemmälle huomiolle. Tämä on ongelma itäisen Suomen näkökulmasta, koska itäisen Suomen väylillä kulkee runsaasti teollisuuden kuljetuksia. 

Yksiraiteiset radat pullonkaulana

Tiedotteen mukaan suunnitelmassa mainitaan vilkasliikenteisimmistä rataosista vain Päärata, vaikka tavaraliikenteen kuljetusvirtojen vilkasliikenteisimmät rataosat sijoittuvat itäiseen ja kaakkoiseen Suomeen. Yksiraiteiset vilkasliikenteiset rataosuudet Itä-ja Kaakkois-Suomessa estävät henkilöliikenteen kehittämisen että teollisuuden kuljetusten lisäämisen. Elinkeinoelämän kilpailukyvylle ja liikenteen päästövähennystavoitteille se on tiedotteen mukaan kestämätön tilanne.

Merkittävimmät kehittämistarpeet Etelä-Karjalassa kohdistuvat Karjalan rataan. Karjalan rata on etelän suunnasta Lappeenrantaan saakka osa Euroopan laajuista ydinverkkoa, jonka tulee Etelä-Karjalan liiton mukaan edistää Luumäen ja Joutsenon välisen kaksoisraiteen toteutumista. 

Liikenne 12-suunnitelma painottaa nimenomaan TEN-T ydinverkon ja ydinverkkokäytävien kehittämistä. Koko itäisen Suomen näkökulmasta painotus vain ydinverkkoihin on kuitenkin haastava, sillä ydinverkko painottuu Etelä- ja Länsi-Suomeen. 

Itäisen Suomen maakuntaliitot esittävätkin, että TEN-T-kattavan verkon teiden ja ratojen kehittäminen tulee nostaa ydinverkon kehittämisen rinnalle. Vain  siten voidaan parantaa myös itäisen Suomen saavutettavuutta sekä lisätä kansainvälisiä yhteyksiä länteen, luoteeseen ja pohjoiseen.

Viestintäverkot ja rajaturvallisuus

Suunnitelmassa painotetaan olemassa olevien liikenne- ja viestintäverkkojen toimivuuden varmistamista. Sinänsä tavoite on hyvä, mutta viestintäverkkojen osalta ei voida tyytyä pelkästään olemassa olevien heikkojen puhelin- ja tietoliikenneverkkojen ja palvelujen varmistamiseen. Huonosti toimivat verkot aiheuttavat ongelmia erityisesti raja- ja haja-asutusalueilla, minkä vuoksi resursseja pitää osoittaa olemassa olevien verkkojen toimivuuden varmistamisen ohella verkkojen kehittämiseen.

Itäisen Suomen maakunnat muistuttavat, että itärajaan rajoittuvissa maakunnissa on runsaasti Suomen huoltovarmuuden, maanpuolustuksen ja rajaturvallisuuden kannalta tärkeitä toimintoja. Näiden lisäksi rajaseudun asukkailla on merkittävä rooli rajaturvallisuuden varmistamisessa. Tämän vuoksi on tärkeää muistaa, että Suomen ja suomalaisten kannalta välttämätöntä infraa ovat kaikki tiet, radat, vesiväylät, lentoasemat ja tietoliikenneyhteydet itärajalle asti.