John Nurmisen Säätiö paneutuu lannoitekuljetuksiin

Lannoitteiden vuotuinen ravinnepäästö Itämereen voi olla useita tuhansia tonneja.

12.02.2020
Teksti Esko Lukkari

John Nurmisen Säätiö on käynnistänyt Lannoitelaivaus-hankkeen lannoitteiden merikuljetuksien ravinneriskien pienentämiseksi. Riski liittyy lannoitelastien lastaukseen ja purkuun sekä lannoitteita kuljettaneiden alusten ruumien pesuun avomerellä.

Ensi vaiheessa selvitetään satamien lannoitelastaukseen sekä lastiruumien pesuun liittyvät parhaat tekniikat ja käytännöt sekä pyritään tarkentamaan ongelmaa. Seuraavassa vaiheessa edistetään päästöjä vähentävien toimien käyttöönottoa Itämeren alueella alan toimijoiden, kuten satamien, satamaoperaattoreiden, lannoitteiden valmistajien ja kaupunkien kanssa.

John Nurmisen Säätiö tiedotti asiasta 7.2.

Lannoitelastauksissa ongelmana ovat muun muassa lannoitteiden pölyäminen, joutuminen mereen joko suoraan lastausvaiheessa tai satamien hulevesien mukana, sekä muut käytännöt, joissa pölyävä materiaali kulkeutuu ilman mukana ympäristöön. Lastiruumien lannoitepitoisten pesuvesien päästäminen mereen 12 merimailin päässä rannikosta on luvallista kansainvälisten sopimusten mukaan, koska niissä ei ole haitallisia aineita.

Suomessa satamat ovat ympäristölupamenettelyn alaisia, mikä velvoittaa arvioimaan toiminnan vaikutuksia ja tarjoaa hyvän mahdollisuuden vaikuttaa lannoitteiden käsittelyyn. Lisäksi hankkeessa pyritään vaikuttamaan lastiruumien pesuvesiä koskevaan kansainväliseen lainsäädäntöön.

Lannoitekuljetusten aiheuttama ravinnepäästöriski on nostettu esiin Itämeren suojelukomissio HELCOMissa vuosina 2018‒2019. Itämeren alueella toimivan Coalition Clean Baltic -järjestön mukaan varovaistenkin arvioiden perusteella lannoitekuljetuksista aiheutuva vuotuinen ravinnepäästö voi olla useita tuhansia tonneja.

Jopa laivapäästöjä suuremmat

Vuonna 2017 julkaistun Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimuksen mukaan yksittäisessä satamassa pelkästään hulevesien mukana mereen joutuvat vuotuiset ravinnepäästöt voivat olla useita tonneja fosforia ja jopa satoja tonneja typpeä.

”Itämeren piirissä on vuosikausien ajan pyritty lopettamaan laivaliikenteen jätevesipäästöt mereen. Satamien lannoiteterminaalien ravinnepäästöt voivat olla moninkertaiset laivaliikenteestä aiheutuneisiin päästöihin verrattuna”, kertoo Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Seppo Knuuttila

”Vaikka suomalaiset kauppa-alukset kuljettavat vain noin viisi prosenttia koko Suomen lannoitteiden merikuljetuksista, haluamme olla kehittämässä parhaita käytäntöjä lannoitekuljetusten ravinnepäästöjen vähentämiseksi”, toteaa Suomen Varustamot ry:n toimitusjohtaja Tiina Tuurnala.

Suomi ja Venäjä ovat ainoita Itämeren maita, joilla on omia fosforivarantoja. Venäläiset yhtiöt ovat globaalin mittakaavan lannoitetuottajia, joten niiden merkitys Itämeren alueen lannoitekuljetuksissa on suuri.

Hankkeen onnistumisen edellytyksenä on laaja-alainen yhteistyö niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Suomen Satamaliiton apulaisjohtaja Kirsti Tarnanen-Sariola kannustaa yhteistyöhön.

”Lannoitehävikki on tyypillinen haaste, jossa tarvitaan yhteistyötä eri toimijoiden kesken”, hän sanoo.

Uusikaupunki iso toimija

Lannoitekuljetusten määrällä mitattuna Itämeren alueen 13. suurin satama on Uusikaupunki. Yaran Uudenkaupungin tehtaiden yhteydessä on syväsatama, jossa käy 350 laivaa vuodessa ja jossa käsitellään 1,7 miljoonaa tonnia tuotteita ja raaka-aineita. Tehdas valmistaa vuodessa noin 1,3 miljoonaa tonnia lannoitteita, josta 85 prosenttia lähtee vientiin, ja 65 prosenttia jää Itämeren alueelle.

”Yaran Uudenkaupungin satamassa olemme panostaneet siihen, että laivojen lastauksen ja purun yhteydessä päästöt olisivat mahdollisimman pienet. Kysymys on yksinkertaisista käytännöistä, joiden avulla voidaan estää pölyäminen tai ravinteiden johtuminen veteen, kuten esimerkiksi katetut kuljetintunnelit ja laivojen pesuvesien vastaanotto ja toimitus eteenpäin käsittelyyn ", sanoo tehtaanjohtaja Teija Kankaanpää.

John Nurmisen Säätiö on käynnistänyt lähes 40 Puhdas Itämeri -hanketta, joista vuoden 2019 loppuun mennessä oli saatu päätökseen 25. Pelkästään Suomenlahdella on vain 10 vuodessa saatu vähennettyä merta rehevöittävää fosforikuormitusta jopa 75 prosentilla kahdella Pietarissa ja Kingiseppissä toteutetulla tehotoimella, joissa molemmissa säätiöllä oli ratkaiseva rooli. 

JAA