Minna Kivimäki on toiminut LVM:n kansliapäällikkönä runsaan vuoden. Hänen viisivuotiskautensa kestää kesään 2026 asti.
Kuljetukset 12.09. 06:26

Minna Kivimäki on toiminut LVM:n kansliapäällikkönä runsaan vuoden. Hänen viisivuotiskautensa kestää kesään 2026 asti.

Kansliapäällikkö Minna Kivimäki: Liikenneministeriö arvioi Suomen muuttunutta logistista asemaa

Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti monella tavalla myös Suomen kuljetusreittejä niin itään kuin länteen.

12.09.2022
Teksti Esko Lukkari kuvat Suvi-Tuuli Kankaanpää

Liikenneministeriön kansliapäällikön Minna Kivimäen mukaan ministeriö arvioi tulevaisuuskatsauksessaan Suomen muuttunutta logistista asemaa. Syksyllä julkistettava kaikkien ministeriöiden yhteinen katsaus on virkamiesviestejä seuraavalle hallitukselle.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti monella tavalla Suomen logistista asemaa. Se on heikentänyt vientiväylämme eli Itämeren turvallisuutta, vaikuttanut Finnairin Aasian lentoreitteihin, katkaissut rautatieliikenteen Venäjän kautta Aasiaan ja lopettanut vaikkapa Suomen Venäjälle suuntautuvasta konttilaivaliikenteestä saman hyödyn.

Kivimäki sanoo, että Suomen ulkomaankaupassa joudutaan pohtimaan uudelleen läntisten kuljetusreittien asemaa. Hän ei ota vielä kantaa esimerkiksi Pohjois-Norjan kautta suuntautuvan liikenneverkon kehittämiseen tai kuljetusyhteistyön lisäämiseen Ruotsin kanssa.

”Itämeri on ollut ulkomaankaupan valtaväylä ja Helsinki-Vantaa Gateway-liikenteen solmukohta. Nämä peruspilarit ovat sodan vuoksi horjuneet. Ministeriössä virkamiestyönä yhdessä Väyläviraston, Traficomin ja Fintrafficin kanssa arvioidaan, mitä se merkitsee jatkossa”, hän sanoo.

Arviointityössä on kolme tasoa. Ensimmäinen on Suomen digitaalinen saavutettavuus, toinen liikenteen palvelut ja kolmas, kallein ja hitain, liikenneverkkojen kehittäminen.

Kivimäen ykkösasiana on nyt silti ministeriötä koskeva ensi vuoden budjettiesitys, jota työstetään eduskuntaan vietävään muotoon yhdessä valtiovarainministeriön kanssa.

Budjetti jakaa niukkuutta

Budjetti jakaa niukkuutta liikennesektorille. Kun väyläverkon korjausvelan kasvua koetetaan hillitä kaikin keinoin, on uusille investoinneille vähän tilaa.

Tienverkoston ylläpidon rahoituksessa Liikenne 12 -suunnitelman tasosta jäädään 7 miljoonaa euroa ja radanpidossa 25 miljoonaa euroa.

Esimerkiksi vuotuiset tiestön päällystysrahat jäisivät noin 85 miljoonaan, kun keskimäärin rahaa on ollut vuosittain 200 miljoonaa. Kun bitumin hinta on vielä noussut, huoli tiestön kunnosta on suuri.

Kivimäki iloitsee silti siitä, että viime keväänä VM:n tekemä lisäleikkaus perusväylänpitoon ollaan ehkä perumassa. Asiasta on käyty neuvotteluja valtiovarainministeriön kanssa.

Hän myöntää, että Liikenne 12 -suunnitelman mukaiselle kehitysuralle pääsy näyttää budjettileikkausten jälkeen hyvin vaikealta.

”Ei voi muuta kuin toivoa, että sen uralle päästäisiin mahdollisimman pian”, hän sanoo.

Tieverkon priorisointi on sana, jota moni kavahtaa, mutta ministeriö joutuu Kivimäen mukaan arvioimaan kaikkia vaihtoehtoja. Traficom ja Väylävirasto tekevät parhaillaan laskelmia priorisoinnin pohjaksi.

”Kun saamme ne, voimme sitten ministeriössä arvioida asiaa parhaan tiedon pohjalta ja tehdä päätöksiä”, hän sanoo.

Painopiste rautateillä

Uudishankkeiden painopiste olisi lähivuosina rautateillä. Niistä Suomi-rata, Turun Tunnin juna ja Itä-rata olisivat miljardihankkeita. Niitä pohjustavat perustetut suunnitteluyhtiöt, joissa valtiolla on osake-enemmistö ja mukana ovat hankkeista kiinnostuneet kunnat.

Kalliita ratahankkeita on kritisoitu. Esimerkiksi Turun Tunnin junan hyötykustannussuhde olisi Väyläviraston alustavien laskelmien mukaan 0,44 eli rataan upotetusta eurosta tulisi vajaa puolet hyötynä takaisin.

Liikenneasiantuntija, professori Jorma Mäntynen on pitänyt ratahankkeita kyseenalaisina. Hänen mukaansa ne perustuvat vanhoihin olettamuksiin eivätkä ne tunnista esimerkiksi etätyön lisääntymistä. Reitin varrella olevista kaupungeistakin vain osa hyötyisi junista, koska ne pysähtyisivät harvoilla paikkakunnilla.

Kivimäki sanoo, että mitään päätöksiä hankkeiden toteuttamisesta ei ole vielä tehty.

”Suunnitteluyhtiöt tekevät nyt laskelmia ja arvioivat hyötyjä. Kun lopullisia päätöksiä tehdään, kaikilla on oltava sama tieto käytettävissä”, hän sanoo.

EU on esittänyt, että Suomen pitäisi vaihtaa raideleveyttään EU-maiden valtavirtana olevaan kapeaan raidemalliin.

Kivimäki sanoo, että asiasta on käyty ja käydään tiiviisti neuvotteluja EU:n kanssa.

”Kuten liikenneministerimme on jo sanonut, että ehdotetulla joustamattomalla tavalla toteutettuna EU:n esitys ei ole järkevä Suomelle”, hän sanoo.

”Sinänsä komission ehdotuksessa muutos koskisi automaattisesti vain uusia hankkeita, olemassa olevan verkon osalta kustannus-hyötysuhde otetaan huomioon. Jatkamme neuvotteluja Suomen olosuhteet huomioon ottavan ratkaisun löytämiseksi”.

Rautateiltä Kivimäki löytää silti ilonaiheen. Se on digiratahanke. Budjetissa rautateiden kulunvalvonnan digitalisointiin on varattu 141 miljoonaa euroa.

”Rautateiden kulunvalvonta on meillä todella vanhaa. Nyt Suomi harppaa kerralla aivan Euroopan kärkimaaksi”, hän sanoo.

Yksi kipeä asia Suomelle on Finnairin tulevaisuus ja Helsinki-Vantaan lentoaseman miljardi-investoinnin kohtalo. Finnairin Aasian Gateway-strategia meni palasiksi, kun Venäjä kielsi Siperian ylilennot.

Kivimäki ei kommentoi Finnairia, koska asia kuuluu omistajaohjausyksikölle. Mutta Suomen kansainvälinen saavutettavuus kokonaisuutena on asia, jota ministeriössä pohditaan.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

Minna Kivimäen mukaan Suomen pitää saada talvimerenkulun erityisolosuhteiden huomioiminen pysyväksi nykyisen määräaikaisuuden sijaan.

Sähkölentokoneet toivelistalla

Suomen sisäisen lentolentoliikenteen kipupiste on viiden maakuntakentän lentojen tulevaisuus. Finavia on vilauttanut valtion ostoliikenteen tukemien lentojen lopettamista. Kemissä, Kokkolassa, Joensuussa, Kajaanissa ja Jyväskylässä sitä vastustetaan kiivaasti. Ostoliikenteen organisointi on ollut poukkoilevaa, välillä lennot on lopetettu tai niitä on vähennetty. Siksi kaupungeissa on Finavian lentoja koskevia matkustajalaskelmia pidetty epäreiluina.

Kivimäen mukaan lentojen pitää lopulta toimia markkinaehtoisesti. Tuettua ostoliikennettä ei voida jatkaa loputtomiin.

”Valtiovarainministeriö esittää nyt budjetissa lisärahaa ostolentojen jatkamiseen, mutta sillä ei jatkon osalta ole mahdollista tehdä ratkaisuja. Asia vaatii jatkoselvittämistä”, hän sanoo.

Kivimäki uskoo, että tulevaisuudessa sähköinen lentoliikenne tuo helpotusta maan sisäiseen lentoliikenteeseen. Hän viittaa Traficomin kesäkuiseen raporttiin sähköisestä lentoliikenteestä.

Traficomin mukaan se yleistyy 2030-luvulla ja lentojen kysyntä muodostuu teollisuuden ja matkailun tarpeista. Suomen ohuille matkustajavirroille sähköinen lentäminen olisi uusi mahdollisuus.

Ruotsi tuntuisi varautuneen Suomen paremmin sähköiseen lentoliikenteeseen. Esimerkiksi Tukholman Arlandan kentän ohella jatketaan lähikenttien Bromman ja Skavstan toimintaa ja yhtenä syynä on varautuminen sähköiseen lentoliikenteeseen. Suomessa sen sijaan Helsinki päätti muuttaa Malmin lentokentän asuinalueeksi.

Kivimäki ei ota Malmin asemaan kantaa, mutta sanoo, että maanomistajan tahto oli ratkaiseva. Hän toivoo, että katsotaan eteenpäin ja sähkölentämiselle luodaan edellytyksiä, koska kyse on saavutettavuuden kannalta merkittävästä asiasta.

JAA

LUETUIMMAT