Keskuskauppakamari: Liikennerahoitus saatava Ruotsin tasolle
Kuljetukset 22.06. 10:00

Keskuskauppakamari: Liikennerahoitus saatava Ruotsin tasolle

Jussi Pesonen poistaisi väylämaksun kokonaan.

22.06.2018
Teksti Esko Lukkari kuvat Pixabay

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi vaatii Suomeen liikenneinvestointien nostamista Ruotsin mallin mukaisesti. Se tarkoittaisi Suomen investointien yli kaksinkertaistamista.

Liikenteen korjausvelan määrä on n. 2,4 miljardia euroa, josta yli puolet kohdistuu tiestöön.  

Kauppakamarien Alueiden kilpailukyky -selvityksen mukaan kuusi kymmenestä yrityksestä valitsee sijaintinsa liikenneyhteyksien perusteella. Keskuskauppakamarin hallituksen puheenjohtaja Jussi Pesosen mukaan saavutettavuus ja toimivat liikenneyhteydet ovat Suomen eri alueiden menestyksen ja kilpailukyvyn kannalta ratkaisevia tekijöitä.

Pesonen ja Romakkaniemi puhuivat Helsingissä 12.6. Keskuskauppakamarin kevätkokousseminaarissa, jonka aiheena oli “Liikenne kasvun moottorina”. Pesonen korosti, että Suomen kasvun edellytyksiä luodaan toimivan väyläverkon ja infrainvestointien kilpailukykyvaikutusten kautta.

Keskuskauppakamari tiedotti asiasta 12.6.

Pesosen mukaan väyliä ja liikenneratkaisuja tulee arvioida aina Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta, osana Eurooppaa ja globaalia markkinaa.

“Meidän ei pidä itse entisestään heikentää logistista asemaamme poliittisilla päätöksillä, jotka nostavat yritysten kustannuksia. Merenkulun väylämaksut ovat hyvä esimerkki tästä. 90 prosenttia Suomen viennistä kulkee meritse. Silti Suomi perii väylämaksua, joka on Itämerellä poikkeus. Väylämaksu tulisi poistaa”, Pesonen sanoo tiedotteessa.

“Infran korjaaminen, parantaminen ja kehittäminen ovat hyviä investointeja. Siksi lisää rahaa on ohjattava väylien korjausvelan kiinni kuromiseen. Siksi liikenneinfraa on kehitettävä strategisella, pitkäjänteisellä otteella, eikä vain neljän vuoden vaalikausina”, Pesonen sanoo.

Liikenneinvestoinnit nopeammin käyttöön

Tilaisuudessa key note-puheenvuoron pitäneen liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin mukaan teknologinen kehitys mullistaa liikenneinfran kehittämisen, sillä kaikki liikennemuodot kehittyvät autonomisiksi.

“Tulevaisuuden liikkuminen on entistä enemmän palvelua. Tiedosta tulee kriittisin tuotannon- ja kilpailutekijä”, hän sanoo.

Liikenteen pidemmän aikavälin kehittäminen vaatii Bernerin mukaan uusia ratkaisuja sekä päätöksentekoon että rahoitukseen. Hyöty olisi merkittävä, jos saisimme uudet liikenneinvestoinnit nopeammin käyttöön.

JAA