Kuljetuyritykset valitsevat polttoainejakelijan sijainnin perusteella

Tankkausaseman sijainti on kuljetusyrityksille tärkein kriteeri polttoainejakelijan valinnassa.

SKALin Kuljetusbarometrikyselyn mukaan polttoaineen tankkaaminen kuljetusreittien varrella on ratkaisevaa koko kuljetuksen kustannusrakenteen kannalta. Lyhyissä kuljetuksissa lähitankkaaminen säästää lisäksi aikaa ja vähentää päästöjä.

SKALin alkuvuodesta toteuttama kuljetusbarometri on nyt erityisen ajankohtainen, kun keskustelu Suomen polttoaineinfran tulevaisuudesta on kiihtynyt. Yksi maan kolmesta suurimmasta jakelijasta on pakotteiden kohteena, mikä on rajoittanut sen toimintaa.

"Tärkeää on varmistaa kuljetustoimialan tarvitseman polttoaineen saanti turvallisesti ja luotettavasti ympäri maata. Luotan kotimaisiin toimijoihimme ja markkinoiden kykyyn hoitaa kysyntä lähiviikkoina ja -kuukausina, mutta lisäksi tarvitaan visio tulevaisuuteen", toteaa SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala.

Uusiutuvat ja kaasu kiinnostavat

Kyselyn mukaan lähes kolmasosa vastaajista pitää tärkeänä, että asemalla on tarjolla uusiutuvaa dieseliä. Noin viidesosa arvostaa kaasutankkausmahdollisuutta, ja seitsemän prosenttia nosti esiin sähkölatauksen merkityksen asemien valinnassa.

Diesel on edelleen raskaan liikenteen pääasiallinen käyttövoima pitkälle tulevaisuuteen, SKALin käyttövoimaennusteen mukaan. Vaihtoehtoisista käyttövoimista erityisesti biokaasun merkitys on kasvanut. Henkilöautoissa puolestaan liikenteen sähköistyminen etenee voimakkaasti. Tilanne johtaa siihen, että kevyen ja raskaan liikenteen tankkausinfran synergiat ohenevat entisestään.

Riittävän kattava jakeluverkko välttämätön

SKAL varoittaa, että jos Suomessa ei huolehdita riittävän kattavasta polttoainejakeluinfrasta, logistiset kustannukset nousevat.

Raskas perävaunuyhdistelmä kuluttaa dieseliä 40–60 litraa sadalla kilometrillä, ja kaikkein raskaimmissa kuljetuksissa vielä enemmän. Toistuva poikkeaminen reitiltä tankkauksen vuoksi kasvattaa kustannuksia sekä polttoaineen kulutuksen että kuljettajan työajan lisääntyessä.

"Liikenteessä on meneillään energiasiirtymä, mutta tällä hetkellä 33 000 ammattiliikenteen kuorma-autosta vain 150 on sähköisiä ja noin 800 kaasukäyttöisiä. Dieseliä tarvitaan siis pitkään rinnalla. Tarvitsemme eri käyttövoimien kokonaisuudelle vahvan ja turvallisen verkoston, joka myös kehittyy", Kujala toteaa.

Ala tarvitsee yhteisen vision

Kujalan mukaan tarvitaan yhteinen vision energiainfran suunnasta ja tulevaisuudesta.

"Työhön tarvitaan elinkeinoelämän ja energiasektorin avainpelaajat sekä julkinen sektori. Työ voidaan käynnistää saman tien", Kujala ehdottaa.

SKAL esittää, että Suomen liikenteen energiainfrastruktuuri rakentuu kolmelle tasolle:

• Kattava raskaan liikenteen palveluverkosto, jossa on tarjolla eri energiamuotoja ja kuljettajapalveluja laajoilla aukioloajoilla.
• Kaupallisten toimijoiden täydentävä tankkaus- ja latausverkosto, joka toimii satelliittimaisesti pääverkoston rinnalla.
• Kuljetusyritysten omat dieselsäiliöt alueilla, joilla kaupallista jakeluverkostoa ei ole.